Suurimman vaalitappion kokeneille jaettiin huonot kortit, joita he pelasivat vielä huonosti, arvioi valtiotieteen tohtori, politiikan tutkija Isak Vento Åbo Akademista.
Pahiten osumaa ottivat keskusta, vihreät ja jossain määrin myös vasemmisto. Vento luettelee puolueilla olleen takana raskas hallitustaival, jonka jälkeen vaalit muodostuivat kolmen varteenotettavimman pääministeripuolueen keskinäiseksi kamppailuksi.
– Sen lisäksi he eivät myöskään onnistuneet artikuloimaan sellaista agendaa, joka olisi selkeästi kirkastanut sen, minkä takia heitä kuuluisi äänestää, eikä vaikka sitten demareita, Vento sanoo STT:lle.
Sen lisäksi, että vaaleista muodostui pääministerivaalit, vaikutti Vennon mukaan tänä vuonna perinteisempi hallitus-oppositio-dynamiikka, jossa hallituspuolueet maksavat hallitusvastuusta hintaa seuraavissa vaaleissa.
Kolmas erityispiirre tänä vuonna oli Vennon mielestä se, ettei mikään teema noussut selkeästi muiden yläpuolelle, vaikka esimerkiksi taloutta pidettiin viime metreillä kovasti pinnalla.
Demareita ja taktista äänestämistä syytetty liikaa
Eduskuntavaalien yhteydessä on puhuttu myös paljon taktisesta äänestämisestä, ja vihervasemmistopuolueiden äänten on väitetty valuneen SDP:n laariin. Vento ei kuitenkaan usko taktisen äänestämisen olleen tappioiden merkittävin airut.
– Minun mielestäni tässä on ehkä vähän turhankin paljon joidenkin puolueiden osalta syytetty joko suoraan demareita siitä, että ovat kosiskelleet heidän äänestäjiään, ja sitten taas toisaalta taktista äänestämistä, Vento sanoo.
Hän myöntää, että taktikointi on vaikuttanut ja siirtänyt äänestäjiä demareiden taakse. Hänestä on kuitenkin selvää, että kokonaisuutena edellinen hallitus menetti merkittävästi paikkoja ja kannatustaan.
– Ja sitten taas toisaalta jokaisissa vaaleissa jokaisella äänestäjällä on täysin vapaat kädet äänestää juuri niin kuin huvittaa. Kyllä tappio on ennen kaikkea omaa epäonnistumista, hän sanoo.
Puoluejohtajista vihreiden Maria Ohisalo on painottanut kantavansa puheenjohtajana vastuun puolueensa vaalitappiosta.
EU ja työperäinen maahanmuutto noussevat haasteiksi
Hallitusneuvotteluista Vento ennustaa mielenkiintoisia. Kokoomus lähtenee tunnustelemaan puheenjohtajansa Petteri Orpon johdolla ensimmäisenä perussuomalaisia ja eräänlaista perusporvarihallitusvaihtoehtoa.
– Siinä tietenkin kysymykset EU:sta ja työperäisestä maahanmuutosta ovat sellaisia suuria yhteen sovitettavia asioita, Vento arvioi.
Toisaalta hän uskoo yhteistä maaperää löytyvän helposti muun muassa valtiontalouden hoitamisesta, elinkeinopolitiikasta ja puolustuksesta.
Kokoomus ja perussuomalaiset eivät kuitenkaan saa kahdestaan enemmistöhallitusta kasaan, vaan tähän tarvitaan avuksi keskisuuria tai tuota pienempiä puolueita.
Maanantaina puolenpäivän aikoihin Vento arvioi, että olisi yllättynyt, jos keskusta ei lähtisi hallitukseen. Hän arvioi, ettei keskustalla olisi hallitustyössä mitään menetettävääkään, koska oppositiossa ei ole puolueita, joille keskustan kannatus hallituksesta valuisi.
Sittemmin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on kuitenkin sanonut, että keskusta aikoo jättäytyä oppositioon, mikä voi monimutkaistaa tulevia hallitusneuvotteluja entisestään.
Vento ei näe sinipunaa todennäköisenä vaihtoehtona
Toisena vaihtoehtona puhutun sinipunan toteutumisesta Vento olisi yllättynyt. Väistyvä pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sosiaalidemokraatit sulkivat pois yhteistyön perussuomalaisten kanssa, mikä todennäköisesti olisi tarkoittanut sitä, että hallitukseen tarvittaisiin keskustaa tässäkin vaihtoehdossa.
– En oikein jaksa uskoa, että kokoomus suostuisi sellaiseen hallitukseen, jossa olisi vasemmisto, vihreät ja demarit, hän sanoo.
Toisaalta puhe ennen vaaleja oli erittäin kovaa, ja Vento mainitsee esimerkkinä kokoomuksen Kai Mykkäsen kommentit siitä, että sosiaalidemokraattien pitäisi nöyrtyä, jos he tulevat mukaan hallitukseen.
– Se ei ole sellaista puhetta, mistä lähdetään sovittelemaan ja tekemään yhteistyössä hyvää. Näin kova retoriikka kyllä yleensä jumiuttaa tilanteen aika totaalisesti, Vento sanoo.
– Ei pidä yllättyä mistään vaihtoehdosta, mutta Sanna Marinin johdolla demarit eivät kyllä mene sinipunan alle.
Kolmas vaihtoehto on Vennon mukaan hieman keskustelusta pois pudonnut vähemmistöhallituksen ajatus. Nykypäivänä vähemmistöhallitus olisi täysin tavaton, mutta vielä 1970-luvulla ja tuota ennenkin tällainen malli oli verrattain yleinen.
Tylsien vaalien tunnelma sähköistyi vasta viime metreillä
Menneiden vaalien osalta mielenkiintoista on Vennon mukaan myös se, miten äänestysvilkkauden uskottiin nousevan sen vuoksi, miten paljon ennakkoääniä annettiin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan äänestysinto jäi hieman viime vaalien alapuolelle.
– Perussuomalaiset oli vaalipäivänä annetuissa äänissä suosituin puolue. Jos äänestysaktiivisuus olisi noussut ja vaalipäivänä olisi annettu yhtä paljon ääniä kuin viimeksi, tai enemmänkin, niin olisiko perussuomalaiset ollut suurin puolue. Hyvin todennäköistä, hän sanoo.
Toisekseen Vento on miettinyt sitä, mikä äänestysvilkkauden olisi edes nostanut aiemmasta.
– Minun mielestäni nämä vaalit olivat pitkään todella tylsät. Ne oikeastaan lähtivät käyntiin vasta pari viikkoa sitten, ehkäpä vasta sen tunnetuimman Ylen kolmen suurimman puolueen vaaliväittelyn osalta. Se sähköisti tunnelman.
Vento kertoo anekdoottina ruotsalaisen valtiotieteilijän parin viikon takaisesta vierailusta. Vento oli kysynyt ruotsalaiskollegaltaan, mitä mieltä tämä on suomalaisesta vaalikampanjoinnista. Ruotsalainen ei ollut huomannut yhtään, että Suomessa oli edes vaalit käynnissä.