Puolustusmenoja kasvattava budjettiesitys on vasta näyte Trumpin maailmankuvasta – viimeisen sanan sanoo parlamentti.
Aamuvarhaisella Suomen aikaa Donald Trump pitää tärkeimmän puheensa presidenttinä tähän mennessä. Yhdysvaltain edustajainhuoneen ja ylähuoneen eli senaatin kansanedustajat asettuvat yhdessä kuuntelemaan tuoretta presidenttiä, joka esittelee näkemyksiään muodollisessa ympäristössä. Läsnä on historian velvoitteita. Edeltäjät ovat esittäneet samassa puheessa virkakautensa kantavia ajatuksia. Capitolin kukkulalla presidentti ei voi möläytellä improvisaation hengessä niin kuin hän teki lehdistötilaisuudessaan aiemmin.
Kongressin yhteisistunnossa kuulolla ovat kaikki ratkaisevat kansanedustajat, joiden käsissä myös Trumpin laatiman budjettiesityksen kohtalo lopulta on. Ilman liittoumia ja taivutteluja kongressissa yhdenkään presidentin budjettiluonnos ei etene. Tähän on Trumpinkin taivuttava.
Poliittisesti kokematon presidentti halunnee panna parastaan puheessa, joka muistuttaa vuotuista suurpuhetta kansakunnan tilasta. Varsinaisen State of the Union -puheen presidentti pääsee pitämään vasta oltuaan vallassa vuoden.
Presidentti Trump on tempoilevista puheistaan huolimatta politiikassaan johdonmukainen. Hän sanoo asettavansa "Amerikan etusijalle", ja ensimmäinen alustava budjettiluonnos totisesti veisi Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa siihen suuntaan.
Trump kasvattaisi armeijan rahoitusta. Hän vähentäisi ulkoministeriön ja ympäristönsuojeluviraston kustannuksia.
Budjettiehdotus törmää epäilijöiden ja vastustajien muuriin.
Kongressin demokraatit eivät ilahdu juuri mistään, mitä Trump sanoo tai haluaa. Kymmenys lisää puolustusmenoihin voi olla liikaa jopa osalle republikaaneista.
Republikaaneihin kuuluu myös tunnettu budjettihaukkojen siipi, joka vahtii valtion menopuolta vielä tiukemmin kuin asehaukat sotilasrahoitusta.
Budjettiesitystä ei tässä vaiheessa pidä lukea lopullisena päätöksenä siitä, minne Yhdysvallat julkista talouttaan suuntaa. Presidenttien ehdotukset joutuvat aina ankaraan kirjopesuun alahuoneessa ja senaatissa. Kansanedustajien myllytyksen jälkeen budjetti toteutuu muuttuneena ja teräviltä kohdiltaan loiventuneena.
Mistä Trumpin esitys sitten kertoo ja kenelle?
Budjettilinja puhuu Trumpin äänestäjille selvää kieltä siitä, kenestä presidentti tykkää ja kenestä ei. Armeijalle ja kenraaleille hän kääntää peukkua voimakkaasti ylöspäin. Heitä on nyt aiempaa enemmän Valkoisen talon korkeissa viroissa. Ulkoministeriön hienostelevat diplomaatit ja viisastelevat asiantuntijat saavat tietenkin Trumpilta huutia.
Rahoitusta voidaan vähentää myös liikemiehiä kiusaavilta ympäristönsuojelijoilta, eikä yllätystä tule tässäkään.
Kehitysyhteistyö – tai amerikkalaisittain laajemmin ulkomaanapu – on populisteille aina suosituin leikkauskohde. Tavallinen kansa saattaa kuvitella avun ulkomaille olevan neljännes Yhdysvaltojen menoista, kun todellinen osuus on 0,5–1 prosenttia.
Leikkaamalla esimerkiksi Egyptille myönnettävää sinänsä mittavaa apua ei vielä rahoiteta kuin murunen 54 miljardin dollarin kasvusta puolustusbudjettiin.
Trump on värikkäissä esiintymisissään usein viitannut maailmantilanteeseen sotkua tarkoittavalla sanalla "Mess". Budjettiesityksessä näyttäytyy presidentti, joka haluaa pitää ulkomaiden sotkut niiden omana asiana.
Kun presidentti kuitenkin myös haluaa Yhdysvalloille lisää ydinaseita ja selvän aseman maailman isoimpana ydinasemahtina, puolustussatsaus saattaa olla liikaa osalle kansanedustajista. Osalle se on varmasti liian vähän.
Republikaaneissakin on monia, jotka ymmärtävät sodan normaaliin tapaan diplomatian jatkamiseksi toisin keinoin. Jos apu lähtömaiden vakauttamiseksi pannaan jäihin, kriisi kovenee ja pakolaispaine pahenee.
Jos Trump ei tätä syy ja seuraus -suhdetta näe, moni puoluetoveri voi parahtaa. Ex-presidentti George W. Bush sanoi maanantaina NBC-televisiossa, että hän kannattaa "maahanmuuttopolitiikkaa, joka on tervetulleeksi toivottava ja noudattaa lakia".
Puolustusbudjetista viimeisen sanan sanoo kongressi. Neuvotteluissa voi kulua kuukausia.
FAKTA
Trumpin maailma Presidentti näkee USA:n tarvitsevan "historiallisen" lisäsatsauksen puolustuskykyynsä.
Puolustusmenojen lisäykset saadaan virkistyneestä taloudesta, Trump perusteli Fox News -kanavan haastattelussa.
Trump esittää puolustusministeriö Pentagonin budjetin kasvattamista 603 miljardiin dollariin tilanteessa, jossa Yhdysvallat on maailman vahvin sotilasmahti. Se on juuri ajanut alas isot sotatoimensa Irakissa ja Afganistanissa.
Valkoisen talon budjettipäällikön Mick Mulvaneyn mukaan Trumpin suunnitelma korottaisi Pentagonin budjettia vain kolme prosenttia 584 miljardista dollarista, minkä ministeriö käytti syyskuussa päättyneenä tilivuotena. Korotus olisi näin hieman isompi kuin nykyinen 2,5 prosentin inflaatio.
Osalle republikaaneista Trumpin korotus ei riitä. Senaatin asevoimainkomiteaa johtava John McCain kuvasi presidentti Obaman jälkeistä armeijaa "alirahoitetuksi, alimitoitetuksi ja epävalmiiksi kohtaamaan turvallisuusuhkia".
Matti Posio