Otsikon mukaisella lauseella moni lupaili välipäivien jouluruokien mätön ja erilaisten makeisten välissä aloittavansa kuntokuurin. Osa jakoi saman lupauksen vielä eri sosiaalisen median kanavilla. Elintarvikeyhtiöiden toimitusjohtajien kasvot menevät vuosittain kalman kalpeiksi, kunnes he taas huokaisevat helpotuksesta muistaessaan, että ihmisten muisti ja uuden vuoden päätökset kestävät yhtä pitkään kuin poliittiset lupaukset.
Tammikuun alku mennään kovalla innolla salilla ja erilaisissa jumpissa hakemassa rantakuntoa. Otetaan selfiet ja jaetaan kaikki liikuntakuvat koko maailmalle. Kaupasta ostetaan vain välttämättömät terveelliset peruselintarvikkeet ja makeishyllyille haetaan lähestymiskieltoa, ettei vaan hyvään lentoon lähtenyt ”uusi elämä” kokisi mitään takaiskuja.
Helmikuussa pakkasten paukkuessa alkaa päätös hieman rakoilla, koska kuka nyt pakkaseen viitsii lähteä. Hikisenä kylmässä autossa voi saada vaikka yskän yskän. Hetken päästä huomaa väittävänsä jo imuroinnin vastaavan pientä liikuntasuoritusta. Illalla kuitenkin huomaa, että se imurikin on edelleen siivouskomerossa ja kauppa reissulla puolisalaa hankittu suklaalevy avattuna kaapissa. Sitä voi syödä vain rivin päivässä, mutta vahingossa meni kolme. No sitten ei saa syödä kolmeen päivään riviäkään. Seuraavana iltana suklaalevyn tinapaperi huutaa tyhjyyttään roskapussin uumenissa.
Maaliskuussa on liukasta ja räntää satelee, joten ulos ei viitsi mennä, mutta neljän kuukauden salikortissa on vielä virtaa, joten vähintään kolme kertaa viikossa on mentävä salille. Loppuviikosta huomataan, että kaikki illat ovat menneet töissä ja lasten harrastuksissa. Viikonlopulle on sovittu kyläilyjä, joten salin raudat säästyvät tulevalle viikolle. Selkäkin on vähän vihoitellut.
Huhtikuussa huomataan, että toiveet parhaimmasta rantakunnosta ovat mennee. Jotain vielä ehtii. Viiden päivän tehokuurilla käydään salilla ja kahdessa jumpassa peräkkäin. Illalla katsotaan puntarin lukemia ja mietitään, että tuliko juotua liikaa nestettä, koska lukemat eivät vastaa mielikuvaa, joka alkuviikosta oli takaraivossa. Tästä opiksi saaneena marssitaan kaapille, nakellaan päivällä kaupasta ostetut leivokset roskiin, laitetaan pikku päivitys faceen ja jäädään odottamaan tykkäyksiä sekä tsemppiviestejä.
Ote omasta elämästä? Voisi varmaan ollakin, jos tekisin uuden vuoden lupauksia. Pääasia, että jokainen meistä liikkuu ja huolehtii omasta itsestään ja terveydestään tavalla tai toisella, paljon tai vähän. Vaikka monta kertaa se lähteminen on hankalaa, niin ikinä ei ole suorituksen jälkeen kaduttanut, että tuli harrastettua liikuntaa.
Juha Luukko
vt. kaupunginjohtaja Kurikka