Julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta ja verotuksesta keskustellaan ja kirjoitetaan laajasti. Seuraavassa sivuankin voimaan tulleista verotuksen muutoksista vain muutamia. Ansiotuloverotuksessa niistä suurin osa liittyy erilaisiin veroperusteisiin ja rakenteellisiin muutoksiin lukuun ottamatta esimerkiksi kotitalousvähennyksen supistamista tai täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamisen jatkamista.
Toivottavasti edelleen kireät marginaaliveroasteet ja verotuksen progressio eivät vähennä halukkuutta työhön.
Maatalouden vuokratulojen verotus muuttuu. Kun nyt väistyvään sääntelyyn 1990-luvulla siirryttiin, muutos oli merkittävä ja eräs kuulija haastoi muutoksesta kertonutta verosihteeriä vahvasti. Voimakas reaktio jäi aloittelevan luennoitsijan mieleen. Muutokset yhteisöverotuksessa kohdistuvat lähinnä hyvin suuriin yrityksiin. Kuolleeksi kirjaimeksi jääneen yritysverotuksen koulutusvähennyksen kumoamista tuskin kukaan edes huomasi.
Arvonlisäverotuksen syksyllä ja vuoden vaihteessa voimaan tulleilla sekä valmisteilla olevilla muutoksilla on sen sijaan suurempia vaikutuksia verovelvollisille. Samoin liikenteen sekä alkoholin ja tupakan verotuksen muutokset tuntunevat kuluttajien kukkarossa.
Reaaliaikaisempaan verotukseen siirryttiin verokorttien tultua voimaan vuoden alusta lukien. Myös esitäytettyjen veroilmoitusten täyttämisen ja eräiden muiden velvoitteiden ajankohdat muuttuvat vuonna 2025.
Juuri ennen vuoden vaihdetta annettiin hallituksen esitys laiksi eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä. Esitys on monin tavoin poikkeuksellinen, sillä kyseessä olisi uusi kohdennettu verotuki, joka olisi lähtökohtaisesti EU-oikeuden näkökulmasta valtiontukea. Lain on määrä tulla voimaan pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty, vahvistettu ja kun Euroopan komissio on hyväksynyt ehdotetun valtiontuen yhteismarkkinoille sopivaksi.
Verohallinnon tiedotteen mukaan Verohallinnon maksullisista palveluista perittäviä maksuja korotettiin 1.1.2025 voimaan tulleen hinnaston mukaisesti noin 75 prosentilla kustannusten kattamiseksi. Maksut on pääosin kytketty nimettyihin palveluihin, mutta muiden julkisoikeudellisten suoritteiden maksuna perittävä asiantuntijatyön omakustannehinta nousi 145 eurosta 250 euroon tunnilta.
Vuodenvaihteessa valtioneuvosto antoi asetuksen yksityisten oikeusavustajien palkkioiden tasosta. Ylimmät tuomioistuimet olivat antaneet hieman erisuuntaiset ennakkopäätökset asiassa. Oikeustilan selkeyttämiseksi tuntipalkkiota korotettiin esityksen mukaisesti 110 eurosta 120 euroon.
Valtiontalouden vaikea tilanne, johon jo valtioneuvoston asetusluonnoksessakin viitattiin, sekä hallinnon kustannusten kattaminen ajavat arvostustasoja eri suuntiin.
Verovelvollisen näkökulmasta viranomaistoiminnan huomattavasti korkeampaa hintaa on kuitenkin vaikea perustella. Voidaankin kysyä, pitäisikö Verohallinnon kustannustehokas toiminta turvata näin suurten korotusten sijaan veronsaajien rahoituksella, ettei Verovelvollisten oikeusturvan takeita hinnoitella miltään osin liian korkealle?
Juha Lindgren
Yritysverotuksen professori
Vaasan yliopisto