Kauhavan vastaanottokeskuksen tilanne on vaihtunut kahdella tapaa: turvapaikkahakemusten päätöksiä on alkanut tulla ja lisäksi Kauhavalle on siirretty väkeä muualta, lakkautettavista keskuksista.
Saimme kesäkuussa uusia asukkaita noin 110 henkilöä: he tulivat Oulusta lakkautettavista vastaanottokeskuksista. Siirto onnistui todella joustavasti. Suurena apuna olivat ”vanhat” asukkaat, jotka opastivat aktiivisesti ”uusia" talon tavoille. Olimme siis ehtineet luoda vahvan pohjan, joka kestää tällaisen uuden vaiheen.
Tänä vuona Maahanmuuttovirasto ehti käsitellä toukokuun loppuun mennessä jopa 9 610 turvapaikkahakemusta. Tutkimatta jäi eri syistä 1 756 (18,3%) tapausta, suurin osa näistä (1 661, 17,3%) oli nk. Dublin-palautuksia. Turvapaikanhakija oli siis rekisteröity jossakin toisessa Dublin-sopimukseen kuuluvassa maassa ennen Suomeen tuloaan. Kielteisen päätöksen kyseisellä ajanjaksolla sai 2 843 (29,6%) turvapakanhakijaa. Myönteisen päätöksen sai 2 566 (26,7%) turvapaikanhakijaa – heistä suuri osa sai nimenomaan turvapaikan (1 590, 16,5%).
Myönteisen päätöksen tänä vuonna Suomessa on siis saanut reilut neljännes turvapaikanhakijoista – enkä tiedä mitään faktaa joka muuttaisi tilanteen meidän osaltamme Kauhavalla. Voimme siis varautua siihen, että vajaa sata turvapaikanhakijaa saa myönteisen päätöksen. Sen jälkeen organisaatiomme osaakin toimia jo melkoisen hyvin ja yhteistyö ely-keskuksen ja varsinkin Kauhavan kaupungin kanssa on saumatonta. Yhtä hyvin toimii yhteistyö Seinäjoen vastaanottokeskuksen ja kaupungin välillä. Tietysti haasteena on löytää kaikille kuntapaikat, mutta kuitenkin itse prosessi on jo selvä.
Muutamat kaupungit tai kunnat ”ampuvat itseään jalkaan”, kun luulevat ettei sinne tule yhtään turvapaikanhakijaa sillä perusteella, että kunta ei ole tehnyt sopimusta kuntapaikoista. Se on täysin virheellinen päätelmä: Suomessahan on kaikilla vapaa liikkuvuus. Turvapaikanhakijalla on oikeus aivan samanlaisiin tukiin olipa kunnalla sopimusta ely-keskuksen kanssa tai ei. Tilanne on erilainen vain kuntien osalta: ilman sopimusta kunta ei saa mitään erillisiä tukia valtiolta vaan joutuu vastaamaan kaikista kuluistaan samalla tavalla kuin kantasuomalaisten osalta. Mutta jos kunta on tehnyt sopimuksen yhdestäkin kuntapaikasta, saa se valtiolta täydet tuet jokaisesta vaikka turvapaikanhakijoita tulisi ylitse sovitun määrän.
Yksityiset henkilöt ovat jo tarjonneet minulle vuokra-asuntojaan useilta paikkakunnilta. Jos esim. näihin asuntoihin muuttaa jokin suurperhe jonka perheenjäsenillä on vaikeita sairauksia, niin lasku on kunnalle melkoinen. Eikä valtiolta tule senttiäkään – mutta sopimuksen tehneille korvataan jopa 10 vuoden ajan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia. Kuntapäättäjien kannattaisi tutustua: www.kotouttaminen.fi => korvaukset kunnille.
Myönteisten päätösten osalta prosessi on siis selvä, paikkoja vaan puuttuu.
Entä kielteiset päätökset? Niitä on paljon! Osa poistuu maasta vapaaehtoisesti, osa poliisin saattamana. Osa valittaa eri oikeusasteisiin ja jää odottamaan asioiden käsittelyä. Osa katoaa.
Osataanko me hoitaa kielteisen päätöksen prosessi? Se minua vähän huolettaa.
Ilkka Peura
Kirjoittaja on Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja.