Uusi Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola pitää tällä hetkellä hyvin epätodennäköisenä, että Venäjä haluaisi testata Naton viidennen artiklan toteutumista eli hyökkäisi johonkin Naton jäsenmaahan. Sen sijaan muu laaja-alainen vaikuttaminen on hänen mukaansa melko varmasti todennäköistä myös jatkossa.
– Ehkä konkreettisin esimerkki, mitä seurataan lähiaikoina, on välineellistetty maahanmuutto tuossa meidän rajan takana, Jaakkola sanoi ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan Päävartiossa Helsingissä torstaina.
Venäjän vaikuttamistoiminnan lisäksi Suomen on Jaakkolan mukaan varauduttava siihen, että turvallisuustilanne jatkuu heikkona vielä pitkään ja että siihen on oltava valmiina reagoimaan nopeasti. Sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan ei sen sijaan hänen mukaansa tällä hetkellä ole.
Ukraina on kyennyt iskemään drooneilla jo yli tuhannen kilometrin päähän Venäjälle. Viime vuonna Venäjällä syytettiin ainakin Viroa ja Latviaa osallisuudesta maiden rajojen läheisyydessä sijaitseviin venäläistukikohtiin tehtyihin iskuihin.
Entä jos Ukraina yltäisi pian iskemään myös Suomen lähellä oleviin Venäjän tukikohtiin, joista on tehty muun muassa pommituslentoja Ukrainaan?
– Voisi kuvitella, että mikäli niitä iskuja alkaa tulla tuonne meidän lähialueelle, niin sitä keskustelua saattaa (Venäjällä) esiintyä myös meidän suuntaan, Jaakkola arvioi STT:lle mahdollisia Suomeen kohdistuvia syytöksiä.
Suomessa ei tarvita herättelypuheita
Jaakkola nostaa juuri alkaneen komentajakautensa merkittävimmäksi painopisteeksi Suomen kansallisen puolustusjärjestelmän optimoinnin osaksi yhteistä Nato-puolustusta.
– Samassa yhteydessä korostan kansallisen kyvyn ja valmiuden ylläpitoa ja kehittämistä. Eli Nato-terminologiassa artikla 3:n painottamista, Jaakkola sanoi.
Yhteensovittamisen tarvetta Jaakkola näkee muun muassa sotilaalliseen pelotteen uskottavuuden kannalta tärkeässä strategisessa viestinnässä.
– Meidän pitää pohtia, miten me viestimme asioita osana liittokuntaa, Jaakkola muotoili.
Komentajalta kysyttiin myös sitä, miksi arviot Venäjän hyökkäyksen uhkasta kuulostavat joskus vakavammilta esimerkiksi Ruotsissa tai joissain muissa Nato-maissa. Jaakkola arvioi tilannekuvan kaikilla liittolaisilla olevan pohjimmiltaan sama, vaikka erilaisia kansallisia korostuksia saattaa esiintyä.
– Liitän ne vahvasti kansalliseen keskusteluun, eli mikä on tietyssä maassa tilanne sen suhteen, miten yhteiskunta on varautunut mahdolliseen heikentyvään turvallisuustilanteeseen. Eli tarvitseeko herätellä. Meillä tällaiseen ei ole tarvetta, Jaakkola sanoi.
Osaaminen tärkeää pienelle Suomelle
Ukrainan sodassa Jaakkola arvioi Venäjän pyrkivän saavuttamaan mahdollisimman hyvän sotilaallisen aseman saadakseen mahdollisimman hyvän neuvotteluaseman, jos "Yhdysvaltain vaaleissa käy niin kuin on spekuloitu". Jaakkola ei maininnut Donald Trumpia nimeltä mahdollisena Yhdysvaltain seuraavana presidenttinä.
Ukrainan sodan opetukset sotilaallisten suorituskykyjen osalta ovat olleet Jaakkolan mukaan monenlaisia. Yhtäältä on todettu, että tarvitaan "bulkkia" eli suurimittaista ammustuotantoa ja myös perinteisiä suorituskykyjä, kuten tykistöä ja taistelupanssareita.
– Ne ovat erittäin käyttökelpoisia. Kun katsotaan tilannetta Ukrainassa, niin siellähän on hyvinkin vanhaa kalustoa käytössä molemmilla osapuolilla. Silti panssarivaunu on aina panssarivaunu: se kulkee teloilla, siinä on suoja ja siinä on tykki, Jaakkola kuvaili.
Huippusuorituskyvyt, kuten Suomen tapauksessa uudet F-35-hävittäjät, ovat myös tärkeitä, mutta ne eivät voi olla Jaakkolan mukaan ainoa ratkaisu.
– Meidän kokoinen maa kykenee resursseillaan ylläpitämään korkean suorituskyvyn järjestelmiä vain tietyn määrän. Se taito täällä meidän olosuhteissa on osaaminen. Meidän pitää olla hyviä siinä, mitä me teemme. Tässä ei ole kyse vain arktisten olosuhteiden osaamisesta, vaan sen pitää mielestäni olla peruslähtökohta kaikessa, Jaakkola sanoi.
Ukrainan puolustustaistelu tuottaa tietoa
Tilannetta itse sodassa Ukrainan rintamilla Jaakkola kuvaa ylipäänsä "vähän pysähtyneeksi"
– Puolustus tuntuu olevan molemmille osapuolille ominainen taistelulaji, Jaakkola sanoo.
Oleellista Venäjän mahdollisen tulevan hyökkäyksen torjumisessa on hänen mukaansa Ukrainalle lännestä annettava aseapu.
Suomi on lahjoittanut Ukrainalle tähän mennessä jo 23 sotilaallista apupakettia. Saadaanko näistä sivuhyötynä kotimaahan aitoa kenttäkokemusta siitä, miten Suomessakin käytössä oleva kalusto pärjää tositoimissa venäläisiä vastaan?
– Ei meillä välttämättä ole ihan suoraa näkymää siihen, että missä se kalusto liikkuu. Mutta totta kai seuraamme asiaa yleisemmällä tasolla, ei pelkästään sen materiaalin suhteen, mitä Suomi on luovuttanut, Jaakkola muotoilee.
Hän kuvailee Ukrainan "hyvin innovatiivisen otteen" puolustustaistelussa tuottavan paljon kiinnostavaa tietoa esimerkiksi droonien käytöstä ja johtamisjärjestelmistä. Suomea kiinnostaa Jaakkolan mukaan se, miten Ukraina on kyennyt ratkaisemaan erilaisia ongelmia taistelukentällä.
Lisää naisia halutaan palvelukseen
Jaakkolan mukaan Suomessa ei ole painetta tai tarvetta isosti muuttaa nykyistä kansallista järjestelmää liittyen varusmiespalvelukseen ja reserviin, vaikkakin järjestelmää kehitetään.
– Meidän järjestelmämme tulee jatkossakin perustumaan tähän samaan, en nyt sano ikiaikaiseen, mutta perinteiseen systeemiin, sanoi Jaakkola.
STT kysyi Jaakkolalta tiedotustilaisuudessa, näkeekö hän välttämättömänä laajentaa kutsuntoja koko ikäluokkaan esimerkiksi ikäluokkien pienentymisen vuoksi.
Jaakkola vastasi, että Puolustusvoimissa halutaan lisätä varusmiespalveluksen suorittavien vapaaehtoisten naisten määrää.
Puolustusvoimissa myös seurataan tarkasti ikäluokkien koon kehitystä sekä yhteiskunnallista keskustelua.
– Tätä nykyistä järjestelmää kehitetään eteenpäin ja samaan aikaan käydään keskustelua siitä, mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet mahdollisesti isompaan muutokseen tässä järjestelmässä, summasi Jaakkola.
Hänen mukaansa Ukrainan sota on osoittanut myös sen, että siellä ei keskustella vain lentokoneiden ja panssareiden määrästä vaan myös siitä, paljonko osapuolilla on reserviä käytettävissä sotatehtäviin.
---
Korjattu klo 10.18: Jaakkolan sotilasarvo on kenraali, ei kenraaliluutnantti.