Euroopan laajuinen kansalaisliike haluaa löytää konkreettisia ratkaisuja eurooppalaisen demokratian kriisiin. Se uskoo aktiivisiin kansalaisiin, uusiin instituutioihin ja tasa-arvoisempaan talouspolitiikkaan.
Eppu Saarela on tuttu kasvo monille Vaasan yliopistolla. Hän on vaikuttanut aktiivisesti opiskelijapolitiikassa ja ollut vihreiden ehdokkaana myös eduskuntavaaleissa Vaasan vaalipiirissä.
Nyt Saarela ei kuitenkaan halua puhua itsestään tai edes edustamastaan puolueesta, vaan Euroopan-laajuisesta demokratiasta ja siitä, kuinka sitä voisi edistää. Hän on yksi aktiivi helmikuussa perustetussa puoluerajat ylittävässä DiEM25-kansalaisliikkeessä (Democracy in Europe Movement 2025), joka on saanut kannattajia jo kaikissa suurimmissa Euroopan maissa. Lyhyessä ajassa liike on Suomessakin kerännyt kymmeniä aktiiveja ja useamman sata kiinnostunutta.
Syy laajaan kiinnostukseen on Saarelasta se, että DiEMin kaltaiselle liikkeelle on juuri nyt Euroopassa kysyntää.
– Muun muassa Kreikan velkaneuvottelut ja viimeksi brexit osoittivat, ettei yhtenäinen EU ole enää itsestäänselvyys. EU:n on demokratisoiduttava tai se hajoaa.
Liikkeen kunnianhimoisena pyrkimyksenä on lisätä demokratiaa eurooppalaiseen päätöksentekoon vuoteen 2025 mennessä. Saarelan mukaan se tarkoittaisi ainakin läpinäkyvyyden tuomista Euroopan keskuspankin ja Euroopan Unionin toimintaan, kuten salaisten pöytäkirjojen ja lobbauslistojen julkistamista sekä suljettujen neuvotteluiden näyttämistä netissä.
– Kaikkea sellaista, mikä auttaisi tavallista EU-kansalaista arvioimaan päätöksenteon taustoja paremmin. Nykyisin emme kunnolla tiedä, mitä parlamentissa tapahtuu, Saarela sanoo.
Saarela ajattelee, että ilman pyrkimystä luoda Eurooppaan demokraattisempia instituutioita, jäljelle jää vain kaksi vaihtoehtoa, joko vallan siirtäminen Brysselin byrokraateille tai käpertyminen takaisin kansallisvaltioihin. Hän kaipaisi EU:hun sellaisia vuorovaikutteisia instituutioita, joiden kautta myös paikallisilla päätöksentekoelimillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa EU-tasolla. Vaikka tavoitteisiin on vielä matkaa, Saarela uskoo, että demokratisoituminen on mahdollista motivoituneiden ja asiasta kiinnostuneiden kansalaisten avulla.
– Tietenkin aina löytyy heitä, jotka pitävät kansalaisliikkeitä hippien puuhasteluna. Kuitenkin kaikki liikkeet ja niiden mukanaan tuomat muutokset ovat aluksi lähteneet pienestä.
DiEM25 on kirjannut tavoitteisiinsa tuloerojen kaventamisen ja köyhyyden vähentämisen. Myös Saarelan mielestä toistuvat talouskriisit ovat osoittaneet, ettei taloudellista valtaa pidä irrottaa demokraattisesta päätöksenteosta ja siirtää keskuspankkien ja valuuttarahaston kapealle eliitille.
Yksi keino pitää raha paremmin tavallisen kansalaisen ulottuvilla voisi hänestä olla Euroopan laajuinen verosuunnittelu. Saarela ei usko, että rikkaat säilöisivät varallisuuttaan veroparatiiseihin pahuuttaan, kysymys on hänestä ennemminkin siitä, että järjestelmä mahdollistaa sellaisen.
– Järjestelmää voi kuitenkin aina myös muuttaa. Parempi talouden sääntely ei välttämättä tarkoita kansalaisten kannalta vapauden rajoittamista, kuten toisinaan ajatellaan.
Saarelan mukaan kansalaisliikkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää keskustelua siitä, mitä yhteinen Eurooppa voisi tarkoittaa, myös niiden kanssa, jotka kokevat EU:n etäiseksi tai suhtautuvat siihen kriittisesti.
– Alun alkujaankin tarkoitus on ollut laittaa liikkeelle ajatus eurooppalaisesta demokratiasta ruohonjuuritasolta ja katsoa, mitä se tuo tullessaan.
MIRKA MUILU