Kaukana Saamenmaasta asuvana ja valtaväestöön kuuluvana saamelaisten asiat eivät minulle kuulu. Mutta nyt aloin ihmetellä sitä, että miksi yksi saamelaisasia melkein kaatoi maan hallituksen, jossa ei ole yhtään saamelaista ministeriä.
Kysymys on saamelaiskäräjälain muuttamisesta ja erityisesti sen pykälästä ”Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon”. Siis kuka on kylliksi saamelainen saadakseen oikeuden äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa.
Yritin saada selville, että miksi keskustapuolue riitautti lakiesityksen. Mutta puolue vaan hokee, että emme voi hyväksyä esitystä tässä muodossa ja että se ei ota huomioon jotain saamelaisten vähemmistöä. Koetin hakea tarkennusta keskustan nettisivuilta, että missä muodossa lakiteksti keskustaa tyydyttäisi ja mitä vähemmistöä puolue tarkoittaa. Sieltäkään eivät asiat auenneet.
Perussyyt taitavat olla syvemmällä.
Saamelaiset on yksi YK:n määrittämä alkuperäiskansa. Samoin on Suomen perustuslaissa. Suomi ei ole kuitenkaan ratifioinut YK:n alaisen ILO:n alkuperäiskansoja koskevaa yleissopimusta numero 169. Se linjaa heidän oikeuksistaan kulttuuriin, identiteettiin, kieleen, työhön, terveyteen, koulutukseen sekä moniin muihin asioihin.
Sitä minä ihmettelen suuresti, että miksi juuri Suomi ei ole ratifioinut sitä, koska Suomi on esiintynyt ihmisarvoja kunnioittavana ja tasa-arvon mallioppilaana. Ilmeisesti syynä on se, että sopimus antaisi Suomen suomalaisten mielestä liikaa oikeuksia Suomen saamelaisille.
Suomi onkin saanut moitteita YK:n ihmisoikeuselimiltä saamelaisten syrjimisestä. Sen takia lakia on yritetty viilata aikaisemminkin YK:n minimivaatimukset täyttäväksi.
Saamelaisten pitää tietysti saada itse määritellä itsensä, mutta he itsekin ovat eri mieltä saamelaisuuden määrittämisestä.
Sukututkimuksen avuksi ovat tulleet dna-testitkin. Mutta nyt onkin kysymys politiikasta, ei kansantieteestä.
Nykylaissa äänioikeuden kieliperuste kuuluu: ”että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään”.
Ehdotuksessa mennään sukupolvi taaksepäin eli isoisovanhempiin asti. Siis riittää, että yksi heistä on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Ja onhan tässä riidellessä ehtinyt jo syntyä yksi sukupolvi lisääkin.
Esityksestä on poistettu nykylain kohta, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Kaiken kaikkiaan on käsittämätöntä, että yritetään määritellä uusi identiteetti kansalle, joka on asunut nykyisillä asuinsijoillaan jo noin 2 000 vuotta.
Markus E. Myllymäki
Vaasa