Postin kevään uutuustuote, ruohonleikkuupalvelu, on hyvä esimerkki ideoinnista. Se ei todellakaan ole sitä tekemistä, mitä varten Postin organisaatio on olemassa, mutta se osoittaa ennakkoluulotonta asennetta tilanteessa, missä jotain pitää keksiä, että selvitään.
Palvelun hinta on leikattu matalaksi. Kuukauden joka tiistai tapahtuva työ maksaa 65 euroa kuukaudessa, kun aikaa käytetään 30 minuuttia kertaa kohden. Siinä ajassa siistii jo ainakin etupihan. Palvelun ostaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen.
Etelä-Pohjanmaalla Postin leikkauspalveluita on kaivattu ensimmäisinä viikkoina vähän. Pääluottamusmies Jukka Kalliokosken mukaan tilauksia on tullut vain muutamia (Ilkka 25.5.).
Postin on laajalla alueella liikkuvana yrityksenä helppo ideoida erilaisia palvelukonsepteja, joita se voisi varsinaisen työnsä lisäksi tarjota ihmisille.
Ruohonleikkuu on kuriositeetti. Monella tapaa arvokkaampaa työtä olisi esimerkiksi lääkkeiden kuljettaminen haja-asutusalueiden asukkaille. Postin johtaja Jukka Rosenbergin mukaan sote-uudistuksen myötä kunnat voisivat ostaa lääkkeiden varastointi- ja jakelupalvelut Postilta (Keskisuomalainen 24.5.). Rosenberg arvioi, että kyseessä olisi 100 miljoonan euron markkina.
Vuonna 2016 ihmiset kaipaavat palveluita. Muutamalla eurolla saa ostettua itselleen lisää aikaa. Käyttääkö säästyneen ajan hyvin, jää jokaisen päätettäväksi, mutta palveluiden ostamisesta saa arkeen helpotusta ja juhlaa.
Ruoka on keskeisessä roolissa uusissa palveluissa. Postillakin on jo ateriapalvelu tarjonnassaan, ruokaostokset tulossa.
Ruokaostosten tekeminen verkossa on monipuolistunut. Nouto marketin sivuovelta töistä palatessa säästää aikaa ja hermoja siinä hetkessä, kun niitä on tärkeä säästää. Seinäjoellakin tätä palvelua saa.
Maidon, kurkun ja leivän siirtäminen verkkokaupan ostoskoriin vie alkuun vartin tai enemmänkin, mutta valmiiksi pakattujen ostoksien nostaminen auton takakonttiin ei vie kuin minuutin. Kauppa ottaa pakkauspalvelusta maksun. Itse koen, että säästän palvelumaksun verran, kun heräteostokset jäävät tekemättä.
Trendikkäin ostopalvelu tällä hetkellä on lähettiruoka. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lähettiruokapalvelua on, mutta ei vielä samassa mittakaavassa kuin Suomen isoimmissa kaupungeissa. Yleinen kiinnostus viittaisi kuitenkin siihen, että ennen pitkää pohjalaisravintoloidenkin ruokaa kuljetetaan annos kerrallaan nälkäisille asiakkaille.
Helsingin Sanomat (22.5.) kirjoitti kahdesta suurimmasta Suomessa toimivasta lähettiruokayrityksestä, Woltista ja Foodorasta. Wolt on kotimaista alkuperää, nopeasti kasvanut start up -menestys. Foodora on saksalaislähtöinen, kansainvälinen toimija.
Luvut ovat kovia: Näiden kahden yrityksen lähetit toimittavat satojen ravintoloiden valikoimasta vuorokaudessa noin 3 000 ruoka-annosta.
Woltin ja Foodoran lisäksi innostuksesta hyötyvät ravintolat. Ne saavat lisää myyntiä.
Konsepti on houkutteleva. Jos aiemmin kotiinsa sai tilattua ruokakuljetuksen lähinnä pitserioista, on valikoima nyt yhtä monipuolinen kuin ravintolatarjonta yleisesti.
Ainoa huono puoli lähettiruoan yleistymisessä on tarpeeton pakkausroskan lisääntyminen. Tähän toivoisin löytyvän kestävämpää ratkaisua.
TEEMU LAMPINEN