Uu­den­lais­ta apua kiu­sa­tuil­le – Vaa­sas­sa aloit­taa uusi nuorten ver­tais­ryh­mä

Suvi Kangas kertoo, että vertaisryhmässä on tarkoitus vahvistaa niitä asioita, mitä kiusaaminen on heikentänyt.

Kuva: Roope Lappalainen

Kiusaamisen seuraukset voivat olla henkilökohtaisella tasolla musertavat. Kiusaamisen kokemus alentaa mielialaa, itsetuntoa ja saattaa aiheuttaa eristäytymistä.

Nuorten kiusaamiskokemusten käsittelyä varten Vaasassa aloittaa ensimmäistä kertaa huhtikuussa Selviytyjät-vertaisryhmä. Ryhmän vetäjä Suvi Kangas oli vetämässä ryhmää viime vuonna Seinäjoella, mutta nyt on Vaasan aika.

– Tapaamisissa ei pidetä luentoja, vaan teemme toiminnallisia harjoituksia, katselemme videoita ja keskustelemme. Pääasiana käsittelemme henkilökohtaista kiusaamiskokemusta monella eri tapaa, jokainen omassa tahdissaan, Kangas kertoo.

Ryhmä on tarkoitettu 12 – 21-vuotiaille nuorille, ja ryhmäkoko on suunniteltu enintään kahdeksalle henkilölle. Jotkut ovat käsitelleet jo kauan kiusaamiskokemusta, joillekin kokemus on tuoreempi. Vertaisina kuitenkin toinen toistaan tuetaan, Kangas lisää.

Taustalla tutkimustietoa

Selviytyjät-vertaisryhmämalli on kehitetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin aloittamasta Selviydytään kiusaamisesta -hankkeesta, joka alkoi vuonna 2017 ja päättyi vuonna 2022. Tämän jälkeen Selviydytään kiusaamisesta -toiminta sai pysyvän rahoituksen vuodesta 2023 alkaen.

– Pohjanmaan piiri lähti mukaan juuri 2023.

Selviytyjät-vertaisryhmässä saadaan tukea kiusaamiskokemuksen käsittelyyn ja siitä selviytymiseen toiminnallisten harjoitusten kautta.

Kuva: Roope Lappalainen

Vertaisryhmäprojektin taustalla on väitöskirja, jossa käsiteltiin kiusaamisen vaikutuksia ja miten niitä voidaan ehkäistä, jotta ongelmat kiusaamisesta eivät pitkittyisi. Tutkimuksessa nuoret kertoivat siitä, millaista apua ja tukea olisivat kaivanneet kiusaamisen vuoksi.

– Vertaisryhmään osallistuneet ovat kokeneet ryhmän vaikuttavan positiivisesti. Palautteista selviää, että yli 90 prosenttia kokee mielialansa ja uskon valoisampaan tulevaisuuteen kohentuneen. Palautteissa nuoret ovat kokeneet ryhmän turvallisena ja luottamuksellisena, Kangas sanoo.

Kiusaaminen on laaja ilmiö

Usein puhutaan, että on kiusaaja ja kiusaamisen uhri, mutta kiusaaminen on ominaisuuksiltaan suurempi ilmiö.

– Koululuokissa on se tilanne, että kun siellä jotain tiettyä oppilasta kiusataan, niin koko luokkahan sen tietää. Hiljaiset sivustaeläjät pelkäävät kiusaajaa ja sitä, että he ovat seuraava kiusaamisen kohde. Ilmiötä eletään yhdessä, Kangas selventää.

Sosiaaliset välit ja kanssakäyminen vääristyvät, kun kiusaamista tapahtuu. Kiusatut eivät voi hyvin, mutta myös kiusaajat voivat pahoin.

Ryhmä on tarkoitettu 12 – 21-vuotiaille nuorille, ja ryhmäkoko on suunniteltu enintään kahdeksalle henkilölle. Jotkut ovat käsitelleet jo kauan kiusaamiskokemusta, joillekin kokemus on tuoreempi. Vertaisina kuitenkin toinen toistaan tuetaan, Kangas lisää.

Kiusaaminen jättää aina jäljet.

– Mielenterveyteen kiusaamisella on iso vaikutus negatiivisesti. Kouluterveyskyselyssä oltiin kiusaamisen osalta pitkään laskusuunnassa, mutta viimeisimmässä kyselyssä kiusaaminen on lähtenyt nousuun. Ei ilmiössä nimeltään kiusaaminen ole voittajia.

– Ennen voitiin puhua koulukiusaamisesta, joka tapahtui koulussa. Tällä hetkellä nuorten todellisuus on toinen, ja kiusaaminen ulottuu älylaitteiden vuoksi kaikille elämänalueille. Kiusaamista ei pääse turvaan mihinkään, Kangas lisää.

Kangas tapaa jokaisen nuoren ennen ryhmän muodostamista, ja silloin keskustellaan ja arvioidaan tilannetta siitä, että olisiko ryhmä tällä hetkellä paras vaihtoehto. Ryhmän yhteisiä tapaamisia on noin yhdeksän kevään aikana.

Vertaisryhmässä on aina mukana aikuinen, joka toimii tietynlaisena kulmakivenä. Ryhmään tulo saa jännittää, mutta pelätä ei tarvitse.

– Tärkeintä on tulla paikalle omana itsenään. Jokainen pääsee puhumaan omista kokemuksistaan, ja niistä saa kertoa sen verran, kun itselle sopii.