Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Utopiaa vaiko totta?

Kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi sote- ja aluehallintouudistuksen myötä. Sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä pois kunnilta häipyy keskimäärin noin puolet niiden aikaisemmasta budjetista itsehallintoalueiden vastuulle. Tämän muutoksen myötä kunnilta vapautuu resursseja kunnan elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja elinkeinopolitiikan uudistamiseen.

Millainen on sitten tulevaisuuden elinvoimainen kunta? Se haluaa olla esillä myönteisten uutisten kautta, on muuttovoittokunta, joka hoitaa hyvin niin tie- kuin tietoliikenneyhteydet. Nopeat yhteydet ovat sille vahvuus ja niitä markkinoidaan aktiivisesti. Uusia alueelle sijoittuvia yrityksiä katsotaan myönteisin silmin ja niitä kannustetaan investoinneissaan.

Kaavoitus sujuu aina sovitussa aikataulussa ja yrityskohtaiset erityispiirteet otetaan huomioon. Tonttitarjonta on monipuolista ja runsasta niin yrityksen kuin asuntojenkin osalta. Toiminnan vaativat lupa-asiat hoituvat jouhevasti ja asiantuntevaa konsultaatiota on tarjolla.

Työvoiman saanti on turvattu alueen oppilaitosten koulutustarjonnan kautta ja se huomioi kaikenikäiset opiskelijat. Kunnassa panostetaan pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen ja sillä saralla tehdään saumatonta yhteistyötä itsehallintoalueen kanssa. Valtio ottaa tämän toiminnan huomioon valtionosuuksien määräytymisessä. Aktiivista kuntaa palkitaan. Vahvistamalla kuntien mahdollisuutta tehdä elinkeinopolitiikkaa edesautetaan aitojen työpaikkojen syntymistä.

Kunnan hankintatoimi noudattaa uudistunutta hankintalakia, joka on yksinkertaistanut hankintamenettelyä ja normeja on purettu. Hankintojen yhteydessä suoritetaan laaja yritysvaikutusten arviointiprosessi ja painopiste on oman alueen palvelujen tarjoajissa. Pienhankintojen osalta on tehty selkeä valinta oman alueen yrittäjien eduksi. Yrittäjä koetaan kumppaniksi ja vuoropuhelu on avointa ja vilkasta. Seudulliset kehitysyhtiöt auttavat yrittäjiä toiminnan aloittamisessa, kertovat rahoitusmahdollisuuksista ja huolehtivat kehityshankkeiden kautta toiminnan kehittymisestä ja kasvusta.

Perheiden vetovoimatekijät kuten päiväkodit, koulut, harrastusmahdollisuudet ja muu palvelutarjonta on tarkkaan suunniteltu ja tarvittaessa joustoa löytyy. Kunnassa kehitetään palveluita ennakkoluulottomasti ja kustannustehokkaasti. Monituottajamalli on sisäistetty ja palvelutarjonta rakentuu sen mukaan. Veroprosentti kyetään pitämään maltillisella tasolla tarkalla taloudenpidolla ja suunnitelmallisella toiminnalla. Uusia toimintatapoja ja -malleja haetaan oman alueen ulkopuoleltakin ja niiden käyttöönotto on jouhevaa.

Kuulostaako edellä kerrottu utopialta? Vai onko tällaista elinkeinopolitiikkaa jo harjoitettukin joissain kunnissa? Vai onko niin, että tulevaisuuden muutokset itsehallintoalueiden muodostumisen myötä vasta mahdollistavat tämän tyyppisen kehityksen?

Kuntien ja alueiden elinvoiman ratkaisevat joka tapauksessa yritykset ja yrittäjät. Pk-yritysten sijoittuminen ja niiden tekemät investoinnit ratkaisevat tulevaisuuden menestyjäkunnat, elinvoimakunnat.

Anne Niemi

Kirjoittaja on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja