Evoluution myötä homo sapiensille kehittyivät sellaiset aivot, jotka pystyvät ajattelemaan, että täytyy olla jotain muutakin, kuin mitä tietoa aistimme tuo elinympäristöstä ja ihmisestä itsestään. Uskonnoilla siis täytetään tiedoissa olevia aukkoja.
Esimerkiksi antiikin Kreikassa oli 14 jumalaa eri asioille. Pääjumalat Zeus, Poseidon, Haades ja Apollon. Suomesta ristiretkeläiset karhasivat jumalat Ukko, Ahti ja Tapio Tuonelan virtaan.
Nyt suomalaisten suurin uskonto on kristinusko. Sen Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Juutalaisten jumala on yksi ja ainoa, Jahve.
Meillä on käytössä Martti Lutherin puhdistama versio kristinuskosta, jonka mukaan uskoo noin kolme prosenttia maailman kristityistä, mutta silläkin pärjää hyvin.
Suosittelen lukemaan teologian tohtori Ville Mäkipellon ja eksegetiikan tutkijoiden Juha Pakkalan ja Raimo Hakolan kirjoittaman tietokirjan Jumalan synty. Se tosin koskee vain Lähi-itää ja kuinka juutalaisuus ja siitä kristinusko alkoi kehittyä. Uskonnot ja niiden jumalat ovat siis ihmisten itselleen kehittämiä ja uskomia.
Juutalaisten pyhä kirja on Tanach, johon kuuluvat Toora eli viisi Mooseksen kirjaa.
Kristinuskon pyhään kirjaan, Raamattuun, ovat kirjanoppineet kelpuuttaneet osan suuresta määrästä sopivia ihmisten kirjoituksia, uskomuksia. Siis oikeastaan Jumalan sanaa, koska Jumala oli mielikuvana kirjoittajien aivoissa. Valitettavasti Jeesus itse ei pitänyt päiväkirjaa.
Raamattua on muokattu kehityksen myötä. Käännettäessä, käsin kopioitaessa ja kirkolliskokouksissa. Kristinuskon leviämistä auttoi suuresti, kun keisari Konstantinus otti sen Rooman valtakunnan uskonnoksi. Vasta kirjapainon keksiminen ja lukutaidon kehittyminen tehostivat levitystä.
Minä olen kotoisin alueelta, jossa oli vallalla körttiläinen tulkinta Raamatusta. Uskonnonopetus oli tunnustuksellista: pyhäkoulu, kansakoulu, kinkerit, seurat, oppikoulu ja rippikoulu. Kotikylässä oli ja on edelleen oma kirkkokin.
Valitettavasti aivot eivät itse tiedä, miten ne itse toimivat. Tutkimuksissa on vain osoitettu, että aivot ja hermosto toimivat uskonnollisen kokemuksen aikana normaalista poikkeavalla tavalla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen aivoperäiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, onko hän taipuvainen uskomaan yliluonnolliseen. Mutta ollaan vielä kaukana siitä, että miten tietoisuus ja mielikuvat syntyvät aivoissa ja kuinka pysyvät siellä.
Markus E. Myllymäki
Vaasa