EU:n ulkoministerit hahmottelivat maanantaina Luxemburgissa polkuja ja keinoja, joilla Israelin ja palestiinalaisalueiden tilannetta saisi rauhoitettua sekä nopeasti että pysyvämmin. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoi iltapäivällä tuominneensa kokouksessa Hamasin terroristiset hyökkäykset ja tuoneensa esille Israelin mahdollisuuden suojella kansalaisiaan, kansainvälistä oikeutta ja humanitaarista oikeutta noudattaen.
Humanitaarista apua Israelin saartamaan Gazaan ei ole kuitenkaan päässyt normaalisti. Ennen ministerikokousta useat YK:n alaiset järjestöt varoittivat lausunnossaan humanitaarisen tilanteen Gazassa muuttuneen katastrofaaliseksi.
Valtonen sanoi, että aivan minimi vuorokauden aikana olisi saada alueelle sata avustusrekkaa tai enemmän. Rekkoja on kuitenkin mennyt viimeisen vuorokauden aikana paikalle vain muutamia kymmeniä, hän lisäsi.
Mitkä ratkaisut voisivat toimia?
EU:n korkea edustaja Josep Borrell kertoi kokoukseen saapuessaan henkilökohtaisesti kannattavansa myös humanitaarista taukoa Israelin ja Hamasin välille, jotta apu Gazan alueelle saataisiin turvattua.
Myös Valtonen kommentoi ajatusta kokouksen jälkeen.
– Tällainen humanitaarinen paussi tai tauko on varmastikin hyvä askel. Mutta nyt on kuitenkin ymmärrettävä se, että on haettava pitkän aikavälin ratkaisuja ja keskipitkän aikavälin ratkaisuja. Ja ehkä tärkeintä tässä kokouksessa oli nimenomaan se, että pyrittiin hakemaan tällaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa myös pidemmälle kuin nyt juuri tähän akuuttiin tilanteeseen, Valtonen sanoi.
Pitkän aikavälin ratkaisuna kokouksessa nousi esille niin sanottu kahden valtion malli, joka takaisi palestiinalaisille oman valtion. Tämän merkitystä pysyvälle rauhalle useat ulkoministerit nostivat esille jo saapuessaan kokoukseen.
Pysyykö Ukraina-tuki yhtenäisenä?
Samaan aikaan Lähi-idän kriisin kanssa EU:n pitäisi pystyä pitämään Ukrainan asia keskiössä. Valtosen mukaan ulkoministerit katsoivatkin, että Ukrainan tulee pysyä EU:n strategisena prioriteettina myös muiden kriisien keskellä.
– EU:n tulisi tehdä mahdollisimman pian päätös seuraavasta avustustoimenpiteestä Ukrainalle Euroopan rauhanrahastosta sekä rahaston lisäpääomittamisesta 20 miljardilla eurolla, Valtonen sanoi.
Nimestään huolimatta rauhanrahastosta muun muassa tuetaan unionin jäsenmaita Ukrainan sotilaallisessa avustamisessa. Unkari on kuitenkin jumittanut jo kuukausien ajan puolen miljardin euron tukierää, jolla Ukrainaan lähtenyttä apua olisi tarkoitus korvata.
Syyksi Unkari on kertonut sen, että Ukraina oli listannut unkarilaisen OTP-pankin sodan mahdollistajien listalle.
Pankki on sittemmin poistettu listalta, mutta Valtosen mukaan Unkarilta ei toistaiseksi kuultu viestiä hyväksynnästä rahaerän irrottamiseen.
Myös erillisen 20 miljardin euron Ukraina-tukipotin leipominen rahaston sisään on edennyt toistaiseksi hitaasti. Valtonen kuitenkin vakuutteli, että yleinen tahto asiasta on ja sitä myöten sopu yksityiskohdistakin löytyy vielä.
EU:n sisäisten Venäjä-vääntöjen päälle Unkarin pääministeri Viktor Orban päätti hiljattain vielä tavata Venäjän presidentin Vladimir Putinin.
– Ehkä totean menemättä kokouksen yksityiskohtaisempaan keskusteluun, että kyllä siellä Unkarin kollega sai kuulla pientä ihmettelyä siitä, että [he] ovat niin tiiviisti tekemisissä maan kanssa, joka päivittäin tekee sotarikoksia.