Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoo, että Ukrainan rajojen palauttaminen vuotta 2014 edeltäneeseen tilanteeseen ei ole realistista. Hegsethin mukaan realismia ei ole myöskään se, että rauhansopimus Venäjän kanssa toisi Ukrainalle sotilasliitto Naton jäsenyyden.
Hegseth veti presidentti Donald Trumpin hallinnon Ukraina-politiikan suuntaviivoja Brysselissä, jossa Ukrainaa sotilaallisesti tukevien noin 50 maan Ramstein-kontaktiryhmä kokoontuu Britannian johdolla.
Puolustusministerin mukaan Yhdysvallat haluaa Euroopan tavoin itsenäisen ja vauraan Ukrainan. Hänen mukaansa rauhanprosessi vaatii kuitenkin sen tunnustamista, että paluu Ukrainan vuotta 2014 edeltäneisiin rajoihin on epärealistinen tavoite.
– Tuon kuvitteellisen tavoitteen jahtaaminen vain pidentää sotaa ja tuottaa lisää kärsimystä.
Venäjä miehitti ja liitti itseensä vuonna 2014 Krimin niemimaan, ja Venäjän tukemat separatistit valtasivat myöhemmin samana vuonna alueita Itä-Ukrainasta. Sittemmin Venäjä on hyökkäyssotansa aikana miehittänyt lisää alueita Itä- ja Etelä-Ukrainasta ja liittänyt niitä itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Ukraina on pitänyt tiukasti kiinni siitä, että Venäjän on vetäydyttävä kaikilta miehittämiltään alueilta.
Ei 5. artiklaa Ukrainaan
Hegsethin mukaan neuvotteluratkaisu Ukrainan sotaan vaatii tuekseen vankat turvatakuut, jotta sota ei ala pian uudestaa. Hän sanoi, että sopimus ei saisi olla "Minsk 3.0", viitaten Venäjän hyökkäyssotaa edeltäneisiin epäonnistuneisiin Minskin sopimuksiin. Naton 5. artikla ei kuitenkaan Ukrainaa suojaisi.
– Yhdysvallat ei usko, että Nato-jäsenyys Ukrainalle on neuvotteluratkaisun realistinen lopputulos, Hegseth linjasi.
Ukrainan turvallisuuden takaajina pitäisi puolustusministerin mukaan olla Euroopan maiden tai joidenkin Euroopan ulkopuolisten maiden rauhanturvaajia.
– Jos näitä rauhanturvaajia lähetettäisiin Ukrainaan, sen pitäisi olla osana Naton ulkopuolista tehtävää, eikä viides artikla kattaisi sitä, Hegseth sanoi.
– Yhdysvaltain joukkoja ei lähetetä Ukrainaan osana mitään turvatakuita.
Enemmistö Ukraina-tuesta Euroopasta
Hegseth vaati myös Euroopan maita ottamaan roimasti lisää vastuuta Euroopan puolustamisesta.
– Euroopan turvallisuudesta huolehtimisen täytyy olla Naton eurooppalaisten jäsenten prioriteetti, Hegseth totesi.
Hän sanoi myös, että Euroopan maiden on tulevaisuudessa hoidettava ylivoimainen enemmistö Ukrainalle annettavasta aseellisesta ja muusta avusta.
– Yhdysvallat on edelleen sitoutunut Nato-liittoumaan ja puolustuskumppanuuteen Euroopan kanssa, piste. Mutta Yhdysvallat ei enää aio sietää epätasapainoista suhdetta, joka kannustaa riippuvaisuuteen.
Hegsethin puheet ovat samoilla linjoilla Trumpin kanssa, joka on vaatinut Euroopan maita lisäämään tuntuvasti puolustusmenojaan. Palattuaan presidentiksi Trump sanoi edellyttävänsä, että Nato-maat käyttävät puolustukseen vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan aiemman kahden prosentin minimitavoitteen sijaan.
Trump on myös antanut hyvin vaihtelevia kommentteja siitä, miten hän aikoo ratkaista Ukrainan konfliktin. Aiemmin tällä viikolla hän kommentoi, että Ukraina voi päätyä joku päivä Venäjän hallintaan.
Trumpin kommentista kysyttiin myös Naton pääsihteeri Mark Ruttelta, joka väisti kysymyksen. Hän totesi Naton käyvän hyviä keskusteluita Trumpin hallinnon kanssa.
Rutte: Eurooppalaisten käytettävä enemmän puolustukseen
Rutten mukaan Naton jäsenmaiden tulee käyttää huomattavasti nykyistä enemmän rahaa puolustukseen.
Hän mainitsi erityisesti Naton eurooppalaiset jäsenmaat. Rutte kommentoi asiaa Naton puolustusministerikokousta edeltävässä tiedotustilaisuudessa Brysselissä. Hän sanoi, että Naton taakanjakoa on lisättävä eri maiden välillä.
– Vuonna 2024 Nato-liittolaiset Euroopassa ja Kanadassa investoivat 485 miljardia dollaria puolustukseen, mikä on lähes 20 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Mutta meidän täytyy tehdä paljon enemmän, Rutte sanoi.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi kokoukseen saapuessaan, että Euroopan tulee käyttää nopeammin ja enemmän resursseja puolustukseen.
– Olemme oikeilla raiteilla Naton kehittämisessä. Jokainen Euroopassa tajuaa asian vakavuuden, nyt ei ole juhlapuheiden aika vaan pitää saada konkreettisia toimia aikaiseksi.
Häkkänen sanoi olevansa luottavainen sen suhteen, että Yhdysvallat ymmärtää Ukraina-tuen merkityksen Venäjän ja sen liittolaisten laajemmalle toiminnalle.
Läpimurtoa ei odoteta
Ukrainan tiimoilta kokoustettiin kansainvälisesti keskiviikkona myös Pariisissa, ja Ukraina-kokousviikon kruunaa perjantaina Saksassa alkava Münchenin turvallisuuskonferenssi.
Saksan hallitus ei odota läpimurtoa turvallisuuskonferenssilta. Hallituksen tiedottaja kertoi lehdistötilaisuudessa, ettei hän ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että rauhanneuvotteluja kohti oltaisiin edistymässä.
– En ole nähnyt mitään konkreettisia merkkejä siitä, että ratkaisevaa askelta olisi näköpiirissä, tiedottaja Steffen Hebenstreit sanoi lehdistötilaisuudessa.
Hebenstreit toisti Saksan kannan, jonka mukaan sodalle ei pidä neuvotella päätöstä "ukrainalaisten päiden ylitse".
Spekulointia aselevosta ja rauhanneuvotteluista ovat viime aikoina herättäneet erinäiset kommentit Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen hallintojen suunnalta. Ukrainan laaja sota on jatkunut lähes kolme vuotta.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaa Yhdysvaltain varapresidentin J. D. Vancen Saksan kokouksessa perjantaina.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP ja CNN.