EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on puolustautunut voimakkaasti EU-parlamentissa Strasbourgissa hänelle esitettyä epäluottamuslausetta vastaan.
Von der Leyen kuvaili aloitteen olevan suoraan ”ekstremistien vanhimmasta pelikirjasta”, joka sisältää vääriä väitteitä muun muassa vaaleihin sekaantumisesta. Hän sai sekä aplodeja että voimakkaita buuauksia puheensa aikana, minkä vuoksi parlamentin puhemies Roberta Metsola joutui puuttumaan tilanteeseen ja rauhoittelemaan edustajia.
Taustalla on romanialaisen oikeistomepin, Euroopan konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmän Gheorghe Piperean ajama epäluottamuslause, joka koskee muun muassa von der Leyenin koronarokotteisiin liittyvien tekstiviestien salaamista.
Euroopan unionin tuomioistuin katsoi toukokuussa komission rikkoneen läpinäkyvyyssäädöksiä, kun se ei luovuttanut medialle tekstiviestejä, joita puheenjohtaja von der Leyen oli vaihtanut koronarokotteita tuottaneen Pfizer-lääkeyhtiön johtajan kanssa.
Lisäksi epäluottamuslauseessa esitetään, että komissio olisi "vaikuttanut Romanian ja Saksan vaaleihin" (mistä ei ole todisteita) ja kritisoidaan EU:n luoman 150 miljardin puolustuslainavälineen poliittista käsittelyprosessia.
– Se, mitä herra Piperea on sanonut, on kaikille selvästi nähtävissä. Se on suoraan ääriliikkeiden vanhimmasta käsikirjasta. Yhteiskunnan polarisoimista ja luottamuksen murentamista demokratiaan valheellisilla väitteillä vaalivilpistä. Yritys kirjoittaa uudelleen historia siitä, miten Eurooppa yhdessä selätti maailmanlaajuisen pandemian, von der Leyen sanoi.
Koronarokoteviestejään hän kommentoi sanomalla, ettei ole mikään salaisuus, että hän oli yhteydessä rokotteita tuottavien yhtiöiden edustajiin.
– Totta kai olin, aivan kuten hain neuvoja maailman parhailta epidemiologeilta ja virologeilta. Tai olin yhteydessä YK:n järjestöihin ja kansalaisjärjestöihin. Mutta väite, että nämä yhteydet olisivat olleet jotenkin sopimattomia tai vastoin Euroopan etua, on – millä mittapuulla tahansa – yksinkertaisesti väärä.
Von der Leyen myös painotti, että rokotesopimuksista neuvoteltiin komission ja jäsenvaltioiden kanssa yhdessä.
– Jokainen neuvoteltu sopimus käytiin yksityiskohtaisesti läpi jäsenvaltioiden pääkaupungeissa ennen kuin kukin 27 jäsenvaltiosta allekirjoitti sen. Salaisuuksia ei ollut, piilotettuja ehtoja ei ollut, eikä jäsenvaltioilla ollut mitään velvoitetta ostaa rokotteita.
Von der Leyen selvinnee äänestyksestä
EU-parlamentin on määrä äänestää von der Leyenin ja komission luottamuksesta torstaina. Jos aloite saisi riittävästi kannatusta, seuraukset olisivat isot: komissio kaatuisi ja se jouduttaisiin valitsemaan uudelleen. Tämä vaatisi kuitenkin kaksi kolmasosan annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön.
Vaikka von der Leyen onkin selviämässä äänestyksestä hyvin todennäköisesti, on häneen kohdistunut viime aikoina äänekästä kritiikkiä parlamentin ryhmistä.
Von der Leyenin kotipuolue on Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP. Hänen tukensa kuitenkin nojaa Euroopan parlamentissa myös niin sanottuihin keskiryhmiin, joiden on tarkoitus taata komission hankkeiden eteneminen parlamentissa. Parlamentin keskiryhmiin luetaan kokoomuksen kotiryhmä EPP, demarien kotiryhmä S&D, keskustan ja RKP:n kotiryhmä Uudistuva Eurooppa (Renew) sekä aika ajoin vihreät.
Viime aikoina nämä ryhmät ovat ilmaisseet kasvavaa tyytymättömyyttään von der Leyeniin, jonka ryhmät katsovat tehneen liikaa yhteistyötä laitaoikeiston kanssa.
Ryhmät ovat hermostuneet muun muassa uutisista, joiden mukaan komissio uhkaisi vetää pois viherpesua koskevan direktiivin, jolla on tarkoitus kieltää katteettomien ympäristöväitteiden markkinointi.
Komission mukaan direktiivi oli muuttumassa suuntaan, johon se ei ole tyytyväinen. Komissiota on hiertänyt etenkin se, että sääntely olisi koskenut myös alle 10 hengen yrityksiä.
Direktiivi on ollut neuvotteluissa aivan viime metreillä, joten komission toiminta on herättänyt närää. Tyytymättömyttä lisäsi se, että asiasta ilmoitettiin sen jälkeen, kun parlamentin oikeistoryhmät EPP, ECR ja patriootit olivat lähettäneet komissiolle kirjeen, jossa vaadittiin direktiivin poisvetoa.
"Laitaoikeiston krokotiili puraisee von der Leyenia"
Näillä näkymin niin sanotut Eurooppa-myönteiset ryhmät aikovat äänestää torstaina komission luottamuksen puolesta. Ne kuitenkin moittivat von der Leyenia parlamentissa voimakkaasti maanantaina.
Sosialistien ja demokraattien espanjalainen ryhmäjohtaja Iratxe Garcia Perez sanoi, että ryhmä ei tue epäluottamuslausetta, mutta hän kuitenkin piikitteli EPP:n puheenjohtajaa Manfred Weberiä ryhmän toiminnasta.
– Herra Weber, tämä on suora seuraus teidän täysin epäonnistuneesta strategiastanne EU-parlamentissa. Pyydätte Eurooppa-myönteisiä ryhmiä olemaan rakentavia, samalla kun neuvottelette asioita laitaoikeistolaisten ryhmien kanssa, hän sanoi.
Hän myös kysyi, miksi von der Leyen päätti vetää tukensa pois viherpesudirektiviiltä.
– Kenen kanssa haluat tehdä yhteistyötä? Haluatko tehdä yhteistyönsä niiden kanssa, jotka haluavat tuhota sinut?, hän sanoi.
Tynkkynen ja Andersson vastaan
Suomalaismepeistä valtaosa oli antamassa tukensa von der Leyenille, vaikka moni moittikin tämän toimintaa.
Demarimeppi Maria Guzeninan mukaan Eurooppa-myönteinen koalitio on joutunut moneen kertaan pettymään EPP:hen.
– Tämä on omituinen näytelmä. Von der Leyen on ollut kauden alussa kallellaan laitaoikeistoon, joka nyt siten maksaa krokotiilina takaisin ja yrittää haukata palan häntä, Guzenina summasi perjantain toimittajatapaamisessa.
Guzeninan mukaan hänen ryhmänsä ei lähde näytelmään mukaan eli äänestää von der Leyenin luottamuksen puolesta, mutta kysymys on, millaisella tunnelmalla syksyn parlamenttikausi tulee sujumaan, jos EPP ei kykene yhteistyöhön.
Keskustameppi Katri Kulmuni kertoi myös Renewin äänestävän von der Leyenin puolesta, mutta ryhmällä on paljon kritiikkiä häntä kohtaan.
– Von der Leyen haki tukea keskiryhmästä, mutta tosiasiassa EPP on tehnyt äänestyksissä diilejä laitaoikeiston kanssa.
Myös vihreiden meppi Ville Niinistö jakoi Guzeninan ja Kulmunin kritiikin, vaikka sanoi myös äänestävänsä von der Leyenin puolesta.
Perussuomalaisten meppi, ECR-ryhmään kuuluva Sebastian Tynkkynen taas sanoi, ettei aio äänestää von der Leyenin luottamuksen puolesta. Koronarokoteviestin salaamisen lisäksi taustalla on joukko muita syitä, joihin kuuluu muun muassa se, ettei komissio ole ollut Tynkkysen mukaan tarpeeksi kunnianhimoinen sääntelyn purkamisessa eikä muuttoliikenteeseen ole tehty tarpeeksi kovia tiukennuksia.
Vasemmiston meppi Li Andersson sanoi pitävänsä todennäköisenä, että parlamentin vasemmistoryhmä äänestää von der Leyenin epäluottamuksen puolesta, mutta asiaa ei ole vielä päätetty.
Syyt ovat kuitenkin erilaiset kuin laitaoikeiston edustajilla, eikä vasemmisto Anderssonin mukaan jaa näiden poliittista analyysia.
– Emme tukeneet von der Leyenia tai komissiota alun perinkään. Tämä on historian eniten oikealla kallellaan oleva komissio, hän sanoo.
Anderssonin mukaan ryhmä suhtautuu kriittisesti siihen, että komissio avaa viime kaudella sovittua lainsäädäntöä. Tähän on kuulunut muun muassa yritysvastuuseen liittyvän lainsäädännön avaamista.
Viimeksi luottamuksesta äänestettiin vuonna 2014
Viimeksi komission luottamuksesta äänestettiin vuonna 2014, jolloin komissaarina toimi luxemburgilainen Jean-Claude Juncker. Äänestys johtui EU-skeptisten ryhmien alulle panemasta epäluottamusäänestyksestä, joka liittyi niin sanottuun Luxemburg-vuotoihin koskien veroparatiiseja.
Yhteensä komission luottamuksesta on äänestetty yhdeksän kertaa. Komissio on joutunut eroamaan vain kerran epäluottamuslauseen vuoksi, vuonna 1999. Tuolloin ero tapahtui ennen kuin epäluottamuslause ehti edetä varsinaiseen äänestykseen.