Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen jatkaa toiselle kaudelle komission johdossa. Euroopan parlamentti äänesti von der Leyenin jatkosta Strasbourgissa torstaina.
Von der Leyen tarvitsi taakseen enemmistön parlamentista, jotta hän voi jatkaa Euroopan komission puheenjohtajana kauden vaihtuessa. Tiedotustilaisuudessa von der Leyen totesi, että tulos parani, koska vuonna 2019 hän sai vain kahdeksan ääntä yli vaaditun määrän. Tosiasiassa ääniä tosin tuli hänelle tuolloin yhdeksän yli vaaditun määrän.
Tällä kertaa von der Leyen äänestettiin komission johtoon 401 äänellä. Parlamentissa on kaikkiaan 720 jäsentä, joista 284 äänesti von der Leyenin valintaa vastaan.
Jo ennen äänestystä oli viitteitä siitä, että von der Leyen on saamassa taakseen riittävän enemmistön. Käytännössä tällainen enemmistö olisi löytynyt jo parlamentin niin sanotuista keskiryhmistä, jotka sopivat aiemmin eri EU:n huippupestejä koskevasta nimityspaketista.
Keskiryhmiin kuuluvat kokoomuksen kotiryhmä EPP, demariryhmä S&D ja liberaali Renew, johon puolestaan kuuluvat Suomesta RKP ja keskusta. Valinta tehdään kuitenkin suljetulla lippuäänestyksellä, eikä von der Leyen voinut laskea äänestyksessä vain näiden kolmen keskiryhmän varaan.
Äänestyksen lähestyessä alkoi vaikuttaa siltä, että ääniä von der Leyenin tueksi olisi tulossa muun muassa vihreiltä. Esimerkiksi vihreät mepit Ville Niinistö ja Maria Ohisalo kertoivat tiedotteella tukevansa von der Leyenia toiselle kaudelle. Niinistö arvioi äänestyksen jälkeen, että ryhmästä olisi tullut 41–44 ääntä.
Äänestyslukuja ryhmittäin on mahdotonta arvioida aukottomasti suljetun lippuäänestyksen takia. Von der Leyen kuitenkin kiitti tiedotustilaisuudessa vihreitä tuesta.
Urpilainen: Jatkuvuutta ja vakautta
Myös kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen (sd.) arvioi äänestystä sen jälkeen. Hän katsoi von der Leyenin edustavan jatkuvuutta ja vakautta tilanteessa, jossa Yhdysvalloissa myllertää, Euroopassa on sota ja Lähi-idässä käynnissä on verinen konflikti.
– Uskon, että sen ydinkoalition muodostavat EPP, sosiaalidemokraatit ja myös Renew-ryhmä. Mutta selkeästi tuo vaalitulos kertoo siitä, että myös vihreiltä on ääniä tullut, Urpilainen sanoi.
Noiden neljän ryhmän turvin von der Leyen siis tulee siis jatkossa tekemään työtään, Urpilainen katsoo.
Myös politiikkalinjauksissa näkyi jatkuvuutta, vaikka maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen on tuonut painotuseroja. Ykkösviestiksi Urpilainen arvioi kilpailukyvyn vahvistamisen.
– Se, että hän kuitenkin halusi kytkeä kilpailukykyyn innovaatioiden lisäksi myös green dealin (vihreän siirtymän) ja vahvan sitoutumisen ilmastotavoitteisiin, kertoo mielestäni myös siitä jatkuvuudesta, Urpilainen sanoo.
Uutena elementtinä mukaan tulevat turvallisuus ja puolustus sekä selkeä sitoutuminen puolustusunionin kehittämiseen, Urpilainen arvioi. Tähän kuuluvat myös investoiminen puolustusteollisuuteen ja kovaan turvallisuuteen, jolla tarkoitetaan voimankäyttöön ja siihen varautumiseen nojaavaa turvallisuusajattelua.
Tulossa uusia komissaaripestejä
Von der Leyen antoi aamupäivästä poliittiset linjauksensa, joiden yhteydessä selvisi myös uusia komissaarisalkkuja. Linjauksissa on mainittu muun muassa puolustuskomissaari, asuntoasioista vastaava komissaari, tasa-arvokomissaari, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden komissaari ja Välimeren alueen tilanteeseen keskittynyt komissaari.
Lisäksi komissioon on tulossa sääntelyn yksinkertaistamisesta vastaavan varapuheenjohtajan paikka.
"Jäsenvaltion raja on Euroopan raja"
Suomi lukeutui harvoihin von der Leyenin mainitsemiin maihin, joista hän puhui Euroopan parlamentille torstaina ennen valintaansa. Kyse oli nostosta, jossa von der Leyen otti esille Suomen tilanteen itärajalla.
Von der Leyenin mukaan Venäjä houkuttelee jemeniläisiä siirtolaisia pohjoiseen, käyttää hyväksi heidän kurjuuttaan ja työntää heidät tahallaan Suomen rajalle.
Von der Leyen otti esille EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexin vahvistamisen ja puhui samassa yhteydessä myös perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Hän ehdotti Euroopan raja- ja merivartijoiden määrän kolminkertaistamista 30 000:een, kun aiemmin pysyvän joukko-osaston on ollut määrä olla 10 000 henkeä vuoteen 2027 mennessä.
– Meidän on aina pidettävä mielessä, että jäsenvaltion raja on Euroopan raja. Ja me teemme kaikkemme, jotta niistä tulisi vahvempia, hän sanoi.
Urpilainen arvioi, että tarkoituksena ei ollut ottaa kantaa rajalakiin
Useat EU-oikeuden asiantuntijat ovat katsoneet, että Suomen tuore lainsäädäntö rikkoisi EU:n turvapaikkaoikeutta. Pitäisikö von der Leyenin poikkeuksellista Suomi-nostoa tulkita niin, että von der Leyenin tuki koskee myös Suomen tuoretta rajalainsäädäntöä?
Von der Leyenin kanssa viisi vuotta työskennellyt komissaari Urpilainen ei tulkinnut kommentin koskeneen Suomen käännytyslakia. Urpilainen katsoo, että Suomen tilanne kytkettiin keskusteluun laaja-alaisista turvallisuusuhista.
– Komissiohan tällä hetkellä selvittää sitä, miten uusi juuri hyväksytty rajalaki on suhteessa meidän EU-lainsäädäntöön, ja se prosessi on käynnissä. Minun tulkintani ei ole se, että hän olisi ottanut kantaa tähän yksittäiseen lainsäädäntöön vaan uudentyyppisiin turvallisuusuhkiin ja ilmiöihin.
Eduskunta äänesti käännytyslain hyväksymisestä viime viikon perjantaina. Kyse on poikkeuslaista, jonka hallitus ja presidentti voivat aktivoida kuukaudeksi kerrallaan.
Lain nojalla olisi tarkoitus estää turvapaikanhakua osassa Suomen rajaa lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuksia, mikäli vieras valtio masinoi turvapaikanhakijoita rajalle. Laki on voimassa vuoden.
-----
Uutista on korjattu klo 16.36. Korjattu von der Leyenin vuoden 2019 äänimäärää koskevaa tietoa. Jutussa sanottiin virheellisesti von der Leyenin sanoneen, että hän sai neljä ääntä yli vaaditusta määrästä. Von der Leyen puhui kuitenkin kahdeksasta äänestä.