Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) puhui lauantaina valtakunnallisessa Soroptimistien Tyttöjen päivän tilaisuudessa Seinäjoella.
Urpilainen totesi puheessaan, että Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta koulutuksestaan ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Työtä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä kuitenkin riittää maailmanlaajuisesti.
– Yli 60 miljoonaa tyttöä on edelleen maailmanlaajuisesti koulutuksen ulkopuolella. Afrikassa noin 28 miljoonaa kouluikäistä tyttöä ei pääse kouluun koskaan. Kuitenkin tyttöjen ja naisten koulutuksella voitaisiin välttää jopa yli puolet lapsiavioliitoista sekä vähentää lähes puolella lapsikuolleisuutta, kertoi Urpilainen.
Hänen mukaansa siksi olikin tärkeää, että syyskuussa globaalisti sovittuihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sisällytettiin myös tyttöjen ja naisten kouluttaminen.
– Tästä syystä onkin valitettavaa, että Suomi on leikkaamassa kehitysyhteistyömäärärahoista ensi vuoden valtion budjetissa yli 200 miljoonaa euroa. Mielestäni se on väärä arvovalinta tässä kansainvälisessä turvallisuustilanteessa, mutta se on myös väärä päätös tyttöjen ja naisten aseman edistämisen kannalta. Toivottavasti eduskunta korjaa tuota leikkausta joulukuun budjettikäsittelyssä, Urpilainen toteaa.
Urpilaisen mielestä koulutuksen osuutta Suomen kehitysyhteistyössä pitäisi vahvistaa.
– Tällä hetkellä noin 8 % Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista suunnataan koulutukseen. Mielestäni tuota osuutta pitäisi kasvattaa ja suunnata painopistettä erityisesti tyttöjen ja naisten kouluttamiseen. Suomella on koulutuksessa annettavaa, tehdään siitä vientituote, esitti Urpilainen.
Urpilaisen mielestä Suomella on parannettavaa työelämän tasa-arvossa.
– Suomelle on tyypillistä, että meillä työmarkkinat ovat jakautuneet vahvasti naisten ja miesten aloille. Itse asiassa jakautuminen saa alkunsa jo koulutuksessa ja siellä tapahtuvissa oppilaiden valinnoissa. Esimerkiksi naiset muodostavat 80 % terveydenhuollon työntekijöistä, Urpilainen toteaa.
Hänen mukaansa eriytyneet työmarkkinat ovat myös yksi syy naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin. Keskimääräinen palkkaero naisten ja miesten välillä on Suomessa noin 20 %.
– Tämä on todella valitettavaa, sillä naisten työllisyysaste on korkeampi kuin miesten ja työikäiset naiset ovat usein myös korkeammin koulutettuja kuin miehet. Silti seitsemän kymmenestä johtajasta on miehiä ja pörssiyhtiöiden johtajista vain kaksi on naista. Tarvitsemme naisia myös johtotehtäviin, vaati Urpilainen.
Urpilaisen mukaan kiintiöt ovat yksi työkalu naisten osuuden vahvistamiseen.
– Mielestäni pörssiyhtiöiden hallituksissa tulisi olla kiintiö naisille, kuten kuntahallinnossa on ollut 1990-luvulta lähtien. Tällä hetkellä vain 24 % pörssiyhtiön hallituksen jäsenistä on naisia. Kiintiöillä saisimme määrää nostettua. Euroopan komissio on ollut asiassa aloitteellinen. Suomen pitäisi tukea asiaa ja olla siinä edistyksellinen, Urpilainen vaati.