Rytmisen voimistelun entinen maajoukkuevalmentaja Laura Ahonen kertoi varatuomari Olli Rausteen kirjan Kohti eettistä urheilua julkistamistilaisuudessa, että hän oli hiljattain osallistunut valmentajan eettiseen koulutukseen. Koulutuksessa valmentajia kiellettiin Ahosen mukaan puuttumasta millään tavoin urheilijoiden ravitsemukseen. Jos siis lapsi ei pitkällä leirillä syö mitään, valmentaja ei saa mitenkään puuttua asiaan eikä informoida vanhempia, Ahonen päätteli.
– Onko terveen järjen käyttö vielä sallittua? Ahonen kysyi.
Se oli tarkoituksellisen kärjistävä kysymys ja osa Rausteen viime viikolla julkaistun kirjan sanomaa, joka kytkeytyy viime vuosina julkisuudessa käytyyn keskusteluun urheilun valmennusmetodeista. Ahosen avustajana toiminut Rauste kertoi saaneensa kimmokkeen kirjaan viime marraskuussa, kun Yle uutisoi Ahosen valmennusmenetelmien olevan Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnan käsittelyssä. Rausteen mielestä kohu leimasi Ahosen.
– Yhtenä tarkoituksenani on myös yrittää vaikuttaa siihen, että kukaan toinen valmentaja ei enää tulevaisuudessa joutuisi perusteettomasti samanlaisen kohun keskipisteeksi kuin mihin Laura Ahonen omassa asiassaan joutui, Rauste kirjoittaa kirjassaan.
Rauste nostaa esiin urheilun epäiltyjen eettisten rikkomusten tutkinnan kipupisteet eettisistä rikkomuksista epäillyn kannalta: urheilun oikeudellistuminen, kurinpitomenettelyn kesto, taloudellinen ja henkinen hinta sekä kielteinen julkisuus mediassa. Ahonen sai lopulta Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnalta joko ei-julkisen huomautuksen tai varoituksen.
Kurinpitopäätös ei ole julkinen, joten tässä artikkelissa siitä esitetyt tiedot perustuvat Rausteen kirjaan.
Ahonen on valittanut Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnan päätöksestä urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka ei ole vielä antanut ratkaisua asiassa.
"Täytyykö pyytää lääkärintodistus?"
Laura Ahosen kohdalla oli konkreettisesti kyse esimerkiksi siitä, miten urheilijoiden painonhallintaa toteutettiin. Rausteen ja Ahosen mukaan Voimisteluliiton kurinpitovaliokunta päätyi ratkaisussaan siihen, että urheilijoiden punnitseminen kerran viikossa oli sallittua.
Toisaalta kurinpitovaliokunta katsoi Rausteen ja Ahosen kertoman mukaan, ettei punnitseminen kaksi kertaa viikossa ollut sallittua.
– Kukaan ei kysynyt minulta, miten usein punnittiin. Tein kalentereista jälkikäteen taulukon ja lopputulos oli, ettei urheilijoita punnittu keskimäärin edes kerran viikossa. Viiden vuoden sisältä löytyi yksi kolmen viikon ajanjakso, jolloin kolme urheilijaa oli punnittu keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Ravitsemuskuvien pyytäminen oli sallittu ravitsemusterapeutille, mutta ei valmentajalle, vaikka kyse oli ajanjaksosta, jolloin edellinen ravitsemusterapeutti oli lopettanut eikä uusi vielä aloittanut, Ahonen sanoi STT:lle.
Ahosen ja Rausteen tulkinta ei vastaa Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnan käsitystä päätöksestään.
– Valiokunta ei esimerkiksi ole linjannut, että yksi punnitus viikossa olisi kurinpitosääntöjen mukaan sallittua, mutta kaksi punnitusta ei. Eli mihinkään eksakteihin määriin emme ottaneet suoraa kantaa, vaan kyseessä on ollut kokonaisuus, Voimisteluliiton kurinpitovaliokunta viestitti.
Ahosen ja Rausteen mukaan valmentajan syyksi luettiin myös se, ettei hän vaatinut lääkärintodistusta koronavirustartunnan jälkeen harjoitusleirille osallistuneelta aikuiselta urheilijalta.
– Täytyykö minun jokaiselta pyytää lääkärintodistus ennen kuin he tulevat harjoituksiin? Ahonen kysyi.
Hän sanoi pelkäävänsä, että nuoret valmentajat katoavat urheilusta, jos valmentaminen voi johtaa hänen kokemansa kaltaisiinsa seurauksiin, ja toivoi urheilun kattojärjestöiltä selkeitä ohjeita.
Ahonen ei halunnut kommentoida Voimisteluliiton toimintaa hänen asiassaan, mutta korosti, että hänen toimintatapansa valmentajana ovat olleet Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean ja Voimisteluliiton tiedossa.
– On tullut kuva, ettei toiminnasta olisi oltu tietoisia Urheassa ja Voimisteluliitossa. Samoille urheilijoille (joita Ahonen opasti ravintoasioissa) tiimin ravitsemusterapeutti ohjeisti iltapalan tekemistä ja Voimisteluliitto maksoi palvelun. On mahdotonta väittää, että muut tahot eivät tienneet toiminnasta, Ahonen sanoi.
Urhea ja Voimisteluliitto ovat olleet toista mieltä.
Ahonen myös sanoi epäonnistuneensa, koska osa voimistelijoista oli kokenut hänen toimintansa vääräksi, ja pyysi anteeksi.
Koston väline?
Ahosen tapaus on konkreettinen esimerkki siitä, että nöyryyttäväksi koettu käytös on subjektiivinen kokemus. Eikä missään nykyisin voimassa olevissa urheilujärjestöjen säännöissä ole tarkalleen määritelty, minkälainen valmennus on sallittua ja millainen epäeettistä.
Suomalaisen median uutisointi viime vuosien paljon huomiota herättäneistä epäillyistä eettisistä rikkomuksista saa Rausteelta kritiikkiä.
Ahosen tapauksen lisäksi hän nostaa kirjassaan esiin Urheilulehden marraskuussa 2018 julkaiseman artikkelin joukkuevoimisteluvalmentajan toimintatavoista. Se johti kurinpitokäsittelyyn, jonka päätteeksi Voimisteluliiton kurinpitovaliokunta totesi kaikki syytökset aiheettomiksi.
Rauste on sitä mieltä, että ilmiantoa epäillystä eettisestä rikkomuksesta on saatettu käyttää myös koston ja kiusanteon välineenä.
– Naisten jääkiekkomaajoukkueen entistä päävalmentajaa koskevassa epäiltyjä eettisiä rikkomuksia koskevassa asiassa on havaittavissa piirteitä, jotka saattavat viitata eettisiä rikkomuksia koskevan ilmiannon käyttämiseen koston ja kiusaamisen välineenä, Rauste kirjoittaa.
Rauste viittaa tällä naisten jääkiekkomaajoukkueen entisen päävalmentajan Pasi Mustosen toiminnasta tehtyyn ilmiantoon. Se tehtiin sen jälkeen, kun Mustonen oli pudottanut maalivahti Noora Rädyn Pekingin olympiajoukkueesta.
Suomen urheilun eettinen keskus Suek on luovuttanut tutkintansa tulokset Jääkiekkoliitolle, joka puolestaan on siirtänyt asian kurinpito- ja valituslautakunnilleen. Asian käsittely on kesken. Mustonen on puolestaan tehnyt ilmiannon tekijöistä Suekille ilmiannon häneen kohdistetusta kiusaamisesta. Tämänkin asian käsittely on kesken.
STT toimitti naisten jääkiekkomaajoukkueen entiselle maalivahdille Noora Rädylle pyynnön kommentoida Rausteen väitettä. Räty ei vastannut kommenttipyyntöön.
Laura Ahosen kohdalla kyse ei ollut Rausteen eikä Ahosen itsensäkään mielestä kostosta.
– Kun nuori urheilija haluaa päästä maailman huipulle, se sisältää valtavan latauksen, ja kun tulee pettymys, kaikilla ei ole pelivälineitä käsitellä sitä rakentavalla tavalla, Ahonen sanoi.
"Urheilu kärsii maineessa"
Urheilu on edelläkävijä eettisiin rikkomuksiin puuttumisessa, ja siksi urheilussa epäily epäeettisestä käyttäytymisestä päätyy tutkintaan herkemmin kuin muilla elämänaloilla, Rauste muistuttaa.
– Urheilu kärsii maineessa siitä, että tähän asiaan on urheilussa puututtu. Ei meillä ole esimerkiksi Suomen taiteen eettistä keskusta, Rauste vertasi.
Nykyiset suomalaisen urheilun eettiset periaatteet ovat Suomen olympiakomitean syksyllä 2021 hyväksymät, ja urheilun vakavien eettisten rikkomusten tutkinta on nykyisin keskitetty Suekille. Se tutkii epäillyt vakavat eettiset rikkomukset, ja mahdollisen rangaistusvaatimuksen käsittelee urheiluyhteisön yhteinen eettisten rikkomusten kurinpitolautakunta.
Vuoden 2022 loppuun mennessä kurinpitolautakunta ei ole saanut käsiteltäväkseen vielä yhtään tapausta, joten soveltamiskäytäntöä ei vielä ole muualta kuin lajiliittojen omista kurinpitoelimistä.
Rausteen kirjan mukaan Suek sai vuonna 2021 yhteensä 81 ilmoitusta epäillyistä eettisistä rikkomuksista ja 2022 aikana ilmoitettujen epäiltyjen eettisten rikkomusten määrä oli alustavien tietojen mukaan noin sata. Ilmoituksista noin kymmenen prosenttia prosenttia johtaa varsinaisen tutkinnan aloittamiseen Suekissa.
Rausteen laskelmien mukaan tapauksissa, joissa hän on ollut asiamiehenä, vain kymmenen prosenttia käsittelyssä olleista syytöksistä koskien urheilun eettisiä rikkomuksia on johtanut tuomioon. Kaikista hänen uutuuskirjassaan käsitellyistä tapauksista 31 prosenttia on johtanut tuomioon.
– Onhan tämä aivan raflaavaa. Minusta se vahvistaa teesini, että urheilussa juttuja nostetaan liian heppoisin perustein, Rauste sanoi.
Rauste täsmensi tätä vielä siten, että häirintää koskevat ilmoitukset ovat yleensä aiheellisia.