Urheiluministeriksi perjantaina nousevan Mika Poutalan (kd.) mielestä venäläisurheilijoiden osallistuminen arvokisoihin ei olisi tässä tilanteessa oikein. Suomalaiset tuntevat Poutalan ennen kaikkea pikaluistelijana, joka voitti EM-hopeaa 500 metrillä ja joukkuesprintissä vuonna 2018. Olympialaisiin hän on osallistunut neljä kertaa.
– Inhimillisesti ajateltuna minullakin on luisteluajalta puolituttuja venäläisiä luistelijoita, jotka ovat välillä laittaneet Messengerissä viestiä, että urheilukisoista poissulkeminen on ihan kohtuutonta heidän kannaltaan. Toki ymmärrän myös sen, Poutala kertoo STT:lle.
Poutalan mukaan poissulkemisen taustalla on myös se, että Venäjän olympiakomitea loukkasi Ukrainan olympiakomitean alueellista koskemattomuutta liittämällä itseensä Ukrainan alueellisia urheiluorganisaatioita.
– Itse asiassa venäläisten urheilijoiden kieltäminen kisoista ei ole niin sanotusti vain ja ainoastaan sodan takia, vaan siellä on urheilupoliittisia asioita taustalla, jonka takia Kansainvälinen olympiakomitea on tehnyt päätöksiä.
Siihen, pitäisikö myös israelilaiset urheilijat sulkea pois arvokisoista, Poutala ei halua ottaa kantaa, koska asia ei hänen mukaansa kuulu urheiluministerin päätösvaltaan. Sen hän kuitenkin sanoo, että Israelissa ei ole urheiluun liittyviä asioita, jotka perustelisivat sitä.
– Israel ei ole esimerkiksi palestiinalaisia urheilujärjestöjä yrittänyt ottaa mitenkään haltuunsa. Päätösvalta on kuitenkin kansainvälisillä urheilujärjestöillä, eikä minulla ole mitään sanottavaa heidän päätöksiinsä.
Urheilu ja politiikka erillään
Poutala on itsekin yllättynyt, miten vauhdilla hän on noussut politiikan huipulle. Hän on ollut ylipäätään politiikassa mukana vasta neljä vuotta, siitä kaksi vuotta kansanedustajana, ja perjantaina hän jo siirtyy sovitusti loppukauden ajaksi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriksi hallitukseen.
Tulevaa ministeriä vähän ärsyttää, että urheilun asioita vedetään poliittiseen keskusteluun. Hän haluaisi pitää urheilun ja politiikan erillään.
– Ehkä se johtuu urheilutaustastani, mutta en aina ymmärrä sitä, miksi jokin asia koetaan poliittisena, jos se on ihan selkeästi urheilun sisäinen asia.
Hän kuitenkin ymmärtää, että ministerinä häneltä kysytään mielipiteitä urheiluun liittyvistä asioista Suomen korkeimpana urheilujohtajana.
– Toivon kuitenkin, että urheilijalla olisi vapaus valita, että jos hän ei esimerkiksi halua ottaa poliittisesti kantaa mihinkään asioihin, niin hänen ei tarvitsisi.
Kolmas olympiatason ministeri Poutala on kolmas olympiatason urheilija Petteri Orpon (kok.) hallituksessa ministerivalansa vannottuaan. Toiset kaksi ovat kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.).Poutala ei halua asettaa ministerin roolissa mitalipaineita urheilijoille, se tuntuisi hänen mielestään entisenä huippu-urheilijana naurettavalta. Hänen edeltäjänsä Sandra Bergqvist (r.) on todennut, että seuraavista kesäolympialaisista Suomen tulisi saada 8–9 mitalia ja sen eteen tarvitaan "rajuja toimenpiteitä".– Olisin ihan tyytyväinen, jos me kaksi tai kolme mitalia saadaan kolmen ja puolen vuoden kuluttua seuraavista kesäkisoista, sanoo Poutala.Poutalan katse on jo hänen talviurheilijan sydäntään lähellä olevissa ensi talven talviolympialaisissa, jotka osuvat hänen ministerikaudelleen. Sieltä 5–10 mitalia olisi hänestä hyvä suoritus Suomen joukkueelta.Tavoitteena urheilija-apurahat lakiin
Poutala haluaa ministerinä ennen kaikkea parantaa urheilijoiden apurahajärjestelmää siten, että apurahoja voisi jatkossa saada pidemmäksi aikaa kuin vain vuodeksi. Se toisi ihan erilaista turvaa kuin yksivuotinen tuki.
– Esimerkiksi kun urheilija on valmistautumassa olympialaisiin, jotka ovat kahden vuoden päästä, hänelle pystyttäisiin varmistamaan rahoitus apurahan turvin sen kaksi vuotta.
Suunnitelmissa on myös, että urheilija-apurahat voisi kirjata lakiin, kuten taiteilija-apurahat, jolloin myös eläketurva paranisi.
– Nyt urheilija-apurahasta ei makseta eläkettä. Urheilijan sopimuksessa velvoitetaan ottamaan vapaaehtoinen eläke itselleen, mutta sen suuruutta ei ole määritelty missään.
Pian 42 vuotta täyttävä Poutala tietää, mistä puhuu, sillä hän on elänyt 12 vuotta elämästään urheilija-apurahalla.
– Ilman apurahoja en edes olisi pystynyt ammattilaisena harjoittelemaan ja kilpailemaan 12 vuotta. Olin 34-vuotiaaksi asti urheilijana. Ei sieltä ole juurikaan eläkettä kertynyt.
