Suomea on totuttu luonnehtimaan rauhanturvaamisen suurvallaksi. Vuosituhannen vaihteessa maailmalla palveli parhaimmillaan yli 2000 suomalaista rauhanturvaajaa, mutta 2000-luvulla määrä on pudonnut selvästi. Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä toimivien määrä lasketaan tällä hetkellä enää sadoissa. Siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimii vuosittain noin 120 suomalaista.
Sotilaallisen kriisinhallinnan houkuttelevuutta yritetään lisätä palkankorotuksilla. Palkkoja korotettiin kesäkuun alusta niin, että kolmevuotinen ohjelma nostaa palkkoja keskimäärin 6,4 prosenttia. Korotukset tulevat vuosi sitten tehdyn viiden prosentin tasokorotuksen päälle.
Upseeriliiton mukaan korotukset eivät ole riittäviä.
– Palkkaohjelma on päivitettävä erityisesti ylemmissä tehtävissä. Kun tarkastellaan kymmenen vuoden aikajänteellä kriisinhallintatehtävien palkkauksen kehittymistä, havaitaan, että prosentuaalisesti korotukset ovat painottuneet alempiin tehtäväluokkiin. Sotilaallinen kriisinhallinta on syvässä palkkakuopassa verrattuna siviilikriisinhallinnan palkkaluokkiin.
– Palkkauksen pitää olla houkuttelevampi erityisesti korkeammissa johtotehtävissä, jolloin niihin saadaan osaavia ja kokeneita upseereita. Se on tärkeää siksikin, että hallitusohjelman mukaisesti kriisinhallintaan osallistumista lisätään edelleen haasteellisimpiin operaatioihin esimerkiksi Afrikan suuntaan, sanoo liiton puheenjohtaja
Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokous linjasi torstaina, että Suomi kasvattaa sotilaidensa määrää EU:n kriisinhallinnan koulutusoperaatiossa Malissa. Vuonna 2022 Malissa on määrä palvella 55 suomalaista nykyisen 12 sijaan. Tp-utva linjasi Suomen myös valmistautuvan osallistumaan EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon Mosambikissa.
Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja
– Uskomme, että nyt tehdyillä päätöksillä on positiivinen vaikutus sekä hakeutumiseen että kriisinhallintapalveluksen tunnettuuden lisäämiseen.
Myös hän sanoo, että korotuksille on yhä tarvetta.
– Tiettyjen tehtävien osalta on havaittu haasteita rekrytoinnissa ja erityisesti näiden tehtävien osalta saattaa olla tarve toteuttaa erillisiä palkantarkistuksia.
Porin prikaatin yhteydessä toimivan kriisinhallintakeskuksen ja maavoimien esikunnan mukaan korotuksen vaikutuksia on liian aikaista arvioida.
– Vielä ei ole nähtävissä palkkauspäätöksen vaikuttavuutta reserviläisten hakeutumiseen, koska päätöksestä on niin vähän aikaa. Palkatun henkilöstön osalta halukkuus kriisinhallintatehtäviin ilmoitetaan alkuvuodesta käytävissä kehityskeskusteluissa, joten korotusten vaikuttavuutta hakeutumiseen ei tässä vaiheessa pystytä vielä arvioimaan, toteaa kapteeni
Reserviläisten haku kriisinhallinnan toimintavalmiuteen on käynnissä koko ajan, ja hakemukset käsitellään neljä kertaa vuodessa. Sekä reserviläiset että ammattisotilaat voivat ilmoittaa operaatio- tai tehtävätoiveen. Kriisinhallintatehtävissä oleville maksetaan palkan lisäksi operaatiokohtaista päivärahaa.
Nyt toteutetulle korotukselle ei ole asetettu henkilömääräistä tavoitetta.
Upseeriliiton Viita sanoo, että vaativien kansainvälisten tehtävien pitäisi näkyä upseeriston urakehityksessä.
– Henkilöstösuunnittelussa on terävöittämisen paikka. Kansainvälisestä tehtävästä saadun kokemuksen tulee näkyä upseerin jatkotehtävissä.
Koskelan mukaan tehtävien houkuttelevuuden lisäämiseksi on tehtävissä muutakin.
– Erityisesti tulisi korostaa sitä, että riippumatta puolustushaarasta, palveluspaikasta tai koulutushaarasta kaikilla moitteettomat elämäntavat omaavilla ja varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen palveluksen moitteettomasti suorittaneilla on yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua tehtäviin. Kriisinhallintaveteraanien toiminnan merkitystä pitäisi korostaa. Konkreettisena toimenpiteenä on jo parannettu reserviläisille rotaatiokoulutuksen ajalta maksettavan korvauksen tasoa sekä päätetty valmistavien toimenpiteiden korvaamisesta. Palkkojen verovapautta ja tiettyjen veroetujen palauttamista operaatioiden ajalta on myös esitetty kannusteeksi.
Suomi on osallistunut yli 30:een rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 1956.
Afganistanissa käynnissä ollut Nato-vetoinen operaatio päättyi Suomen osalta kesäkuussa. Melkein 20 vuoden aikana maassa palveli noin 2 500 suomalaista Naton ja YK:n operaatioissa.
Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri
Suomi osallistuu Afganistanin operaation päätyttyä yhdeksään sotilaalliseen kriisinhallinta- tai sotilastarkkailijaoperaatioon. Niitä on käynnissä muiden muassa Libanonissa, Irakissa ja Kosovossa.
– Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suositusten mukaisesti selvitetään mahdollisuuksia nostaa osallistumisvahvuuksia nykyisissä operaatiossa ja selvitetään mahdollisia uusia operaatiota. Päätös operaatioihin osallistumisesta on poliittinen, Lehto korostaa.
Jussi Orell
