Ystävä paperitehtaasta veti vuonna 1979 hihasta ja väitti löytäneensä tavan rikastua nopeasti, helposti ja varmasti. Se olisi kuulemma mahdollista minullekin. Palkkani kangaspuutehtaassa riitti juuri ja juuri välttämättömiin menoihin. Olin vietävissä.
Esittelytilassa Pietarsaaressa on paljon väkeä. Odottavan innostuneita ilmeitä. Amerikanenglantia puhuva, voimakkaasti elehtivä mies esittelee pesuaineita lumoavasti. Tulkki kääntää, koska harva työläinen osasi tuolloin englantia edes auttavasti.
Kuulen usein sanan Bestline, joka syöpyy mieleeni paremman elämän kajastuksena. Olen esittelyn päätyttyä ehdottoman varma, että nämä pesuaineet ovat maailman parhaita. Niitä olisi helppo myydä.
Vien työpaikalleni pullon käsisaippuaa, jotta tieto tuotemerkki Bestlinesta leviäisi sitäkin kautta. Muutaman päivän kuluttua työkaveri tokaisee, että sinäkin olet näköjään päättänyt karistaa köyhyyden. Kehumme toisiamme viisaiksi ja vilkaisemme halveksivasti tehdashalliin.
Jonkin ajan kuluttua älykkään tuntuinen, hyvin pukeutunut puolituttu mies tekee itsensä tykö ja kehuu pienen vuokrayksiöni erinomaiseksi paikaksi hankkia illanistujaisissa lisää väkeä mukaan. Lisää väkeä? Eikös minun pitänyt myydä saippuaa? Ei vastausta.
Minut mukaan houkutellut mies sanoo ostaneensa jonkun paketin, jolla hän varmistaisi itselleen korkean aseman tulevassa myyntiorganisaatiossa. Kehotti minua tekemään samoin. Olisi kiire, ja toista mahdollisuutta ei tulisi.
Laskin silti, kuinka monta taloutta minun olisi pitänyt saada vakioasiakkaiksi Pietarsaaresta elääkseni saippuakauppiaana. Minimi oli noin sata. Jo omassa tuttavapiirissä oli monta saippualla rikastumisesta haaveilevia. Miten se nyt voisi toimia, jos puolet kaupungin asukkaista myisi saippuaa toisilleen, kysyin ystävältäni. Naurahti pakonomaisesti. Minä naurahdin vapautuneesti ja jatkoin köyhänä puuseppänä.
Aika pian ystävälle paljastui, että hän oli maksanut tyhjästä. Rahoja oli turha haaveilla takaisin. Puhelimeen ei vastattu. Ei voinut edes poliisilla uhata. Se ei paljon lohduttanut, että komeroon oli jäänyt muutama paketti maailman parasta pyykkipulveria.
Markkinaoikeus antoi vuonna 1980 Bestline Products Oy:lle miljoonan markan suuruisen uhkasakon. Oikeuden teksteissä vilahtavat sanat pyramidikuvio ja koulutuspaketit. Samoja sanoja vilahtelee uutisissa tänäkin päivänä. Hyväuskoiset on ehtymätön luonnonvara.
Bestlinen toiminta lakkasi Suomessa nopeasti ja vähin äänin. Moni jäi nuolemaan näppejään, eikä edes yrittänyt saada hyvitystä. Katkeruutta lisäsi aavistus, että organisaation yläpäässä rellestettiin hyväuskoisten rahoilla. Pyramidikuviot voivat tehdä rikkaita, mutta vain muutamista yläpäässä. Tämän ymmärtämiseen riittää kansakoulun laskentokirja.
Maailmalla ei liiku hyväntekijöitä, jotka jakelevat rahatukkuja jokaiselle vastaantulijalle. Eurojackpotissakin on parempi todennäköisyys saada jotain. Voitin 5. helmikuuta 7,70 euroa ilman koulutuspakettia.
OSMO KAHARI
osmo.kahari@i-mediat.fi