Euroopan johtajien pitäisi saada nopeasti aikaan konkreettisia päätöksiä, joilla vahvistetaan Ukrainan asemaa tulevissa rauhanneuvotteluissa. Näin arvioi tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista (Upi).
– Kun Euroopalla on ollut hyvin periaatteellinen Ukraina-politiikka, niin nyt pitäisi siirtyä periaatteellisista puheista konkretiaan, koska juhlapuheet eivät hirveästi lämmitä sotaa käyvää maata, Linnainmäki sanoo STT:lle puhelimitse Münchenistä.
Linnainmäen mukaan Euroopalla on mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaiseksi Ukrainan rauhanprosessi lopulta muodostuu. Hän kuitenkin sanoo, että mitä nopeammin ja yhtenäisemmin Euroopan maat pystyvät toimimaan, sitä parempi.
Yhdysvaltojen hallinnon edustajien viime päivinä antamat kommentit ovat Linnainmäen mielestä olleet varsin johdonmukaisia. Hän viittaa muun muassa puolustusministeri Pete Hegsethin kommentteihin siitä, ettei Yhdysvallat aio lähettää joukkojaan Ukrainaan eikä Ukrainan kannata odottaa rauhanneuvottelujen tuloksena pääsemistä sotilasliitto Naton jäseneksi.
– Kannattaa uskoa, kun Yhdysvallat sanoo, että näin on. Tämä on heidän lähtökohtansa näihin neuvotteluihin, Linnainmäki sanoo.
EU:n ehdotukset hyvä alku
Linnainmäen mukaan Ukrainalla on pakostakin roolinsa tulevissa neuvotteluissa Venäjän hyökkäyssodan lopettamisesta. Ukraina jatkaa edelleen puolustustaisteluaan, joten tulitaukoa tai rauhaa ei käytännössä voi syntyä ilman Ukrainaa.
– Ukrainan täytyy sellainen diili hyväksyä. Jotta he voivat diilin hyväksyä, heidän täytyy olla mukana siitä neuvottelemassa.
Sen sijaan Ukrainaa tukevien Euroopan maiden tilanne on hankalampi. Euroopalla ei ole automaattisesti tuolia neuvottelupöydässä, vaan se täytyy ansaita, Linnainmäki sanoo.
Hänen mielestään EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa esittämät ehdotukset olivat hyvä alku.
Von der Leyen ehdotti puheessaan, että EU:n finanssipoliittisia sääntöjä höllennettäisiin siten, että EU-maat voisivat satsata merkittävästi lisää rahaa puolustukseen. Lisäksi von der Leyen ehdotti Ukrainan EU-jäsenyysprosessin nopeuttamista.
Nämä ovat Linnainmäen mielestä hyviä ehdotuksia, joilla voitaisiin vahvistaa Ukrainan neuvotteluasemaa lyhyellä aikavälillä.
– Mutta ne eivät ole vielä riittäviä, vaan tarvitaan merkittäviä uusia avauksia eurooppalaisilta johtajilta.
Mistä riittävät turvatakuut?
Rauhanneuvotteluissa yksi avainkysymys on, miten Ukrainalle voitaisiin järjestää riittävän vankat turvatakuut, jotta Venäjä ei myöhemmin aloittaisi sotaa uudelleen. Yhdysvaltain puolustusministeri Hegseth sanoi keskiviikkona, että Ukrainan turvallisuuden takaajina pitäisi olla Euroopan maiden tai joidenkin Euroopan ulkopuolisten maiden joukkoja.
Linnainmäki kuitenkin sanoo, että pelkästään Euroopan maiden varaan on vaikea rakentaa uskottavia sodan jälkeisiä turvatakuita.
Hänen mukaansa Euroopan maat voivat tukea hyvin vahvasti Ukrainan puolustuksen vahvistamista ja sotilaiden koulutusta.
Linnainmäen mielestä sellainen turvatakuujärjestely ei kuulosta kovin toimivalta, jossa Yhdysvallat ei olisi millään tavalla mukana ja jota ei voitaisi toteuttaa Naton pelotteen piirissä.
Euroopalta vaaditaan lisää
Euroopan maiden kannalta myönteisenä viestinä Linnainmäki nostaa esiin sen, että Yhdysvallat on Hegsethin ja varapresidentti J. D. Vancen suulla todennut, että Yhdysvallat pysyy sitoutuneena Natoon.
– Se on tietysti Naton eurooppalaisille jäsenvaltioille aivan kriittinen ykkösasia, Linnainmäki toteaa.
– Mutta se hinta, jota Yhdysvallat vaatii, on että Euroopan pitää panostaa omaan turvallisuuteensa ja puolustukseensa merkittävästi (nykyistä) enemmän, jotta Yhdysvallat kykenee keskittymään kilpailuunsa Kiinan kanssa.
