Presidentti Sauli Niinistö tunnusti oman valtansa rajat, kun hän totesi valtiopäivien avajaispuheessaan, että jos presidentti ja hallitus olisivat ulkopolitiikasta eri mieltä, niin eduskunta ratkaisisi asian. Tätä mieltä on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
– Näin perustuslakia muutettiin. Muutosta pidettiin valmisteluvaiheessa vähän erikoisena, koska eduskunta ratkaisisi sen luottamusta nauttivan hallituksen erimielisyyksiä presidentin kanssa. Mutta se voidaan nähdä juuri niin, kuin presidentti mainitsi, että eduskunta on ylin kansanvallan edustaja, Tiilikainen sanoo.
Tiilikainen pitää presidentin puheen päättymistä tällaiseen eduskunnan vallan korostamiseen kunnioituksen osoituksena eduskunnalle. Yleensä Niinistö on korostanut, että nimenomaan presidentti johtaa ulkopolitiikka yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Muuten puhe oli Tiilikaisen mukaan tyypillinen itsenäisyyden juhlavuoden puhe, jossa presidentti puhui paljon muutakin kuin ulkopolitiikkaa. Käytiin läpi pitkiä linjoja, eikä niinkään puututtu päivänpoliittisiin ongelmiin. Ulkopolitiikan peruspilarit hän kävi läpi, kuten itsekin sanoi, kertauksen vuoksi.
– Venäjä on naapuri, jonka kanssa on pärjättävä niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Presidentti korosti keskusteluyhteyttä.
Niinistön viesti talouden rajojen sulkemista ja protektionismia vastaan ei ollut Tiilikaisen mukaan suunnattu yksin USA:n presidenttiä Donald Trumpia vastaan. Häntä ei puheessa suoraan mainittu nimeltä.
– Onhan sisäänpäin käpertyminen ajan henki, joka nousee Euroopassa ja Venäjälläkin. Niinistö puhui Suomen pitkän linjan puolesta, johon kuuluu avoin talous ja säädelty vapaakauppa, Tiilikainen sanoi.
Aki Taponen/Lännen Media