Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajaksi nousevan Hiski Haukkalan mukaan Upilla on merkittävä rooli osana Suomen henkistä kriisinsietokykyä. Haukkalan mukaan ympäröivän maailman ja turvallisuustilanteen voi odottaa kriisiytyvän entisestään.
Tässä tilanteessa Upin tehtävä on Haukkalan mukaan tarjota tutkittuun tietoon perustuvaa viileää analyysiä sekä luoda toivon näkymiä, sikäli kun se on mahdollista.
– Kun tämä aika on vähän ylivirittynyt ja emootiot lyövät aika korkealla, niin joskus on hyvä ottaa askel taaemmas ja katsoa isoa kuvaa kaikessa rauhassa, Haukkala sanoi mediatilaisuudessa tiistaina.
Itseään Haukkala kuvaa poliittisesti täysin sitoutumattomaksi ja vahvasti asiantuntijataustaiseksi. Hän ei halua lähteä myöskään vertaamaan itseään varsin näkyvän roolin omaksuneen edeltäjänsä Mika Aaltolan johtajuuteen
– Aion toimia Upin johtajana kuin Hiski Haukkala. Mika on on hyvä kaveri ja kollega, Haukkala tyytyi sanomaan.
Myös Aaltola haki toiselle kaudelle instituutin johdossa. Hän perui hakemuksensa ja irtisanoutui tehtävästään johtajana tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin kesäkuussa.
Tampereen yliopistossa professorina työskentelevän Haukkalan näkyvin aiempi pesti oli toimiminen tasavallan presidentin kansliapäällikkönä kahteen otteeseen, puoli vuotta vuonna 2018 ja uudelleen 2021–2024. Haukkala kutsuu aikaa "johtajuuden korkeakouluksi" vastuusta, paineensietokyvystä ja ihmisten kohtaamisesta.
– Opin niinä vuosina hyvin paljon, osin kantapään kautta. Siinä mielessä olen hyvillä mielin tässä, koska jotkin oppirahat on ehkä jo maksettu, Haukkala sanoi hymy huulillaan.
Ukrainan sota opettanut nöyryyttä
Viimeistään vuodenvaihteessa johtajana aloittava Haukkala kuvaa Upin ja sen tutkimusohjelman olevan lähtökohtaisesti hyvässä kunnossa, eikä" isoille näyttäville tempauksille tai saneerauksille" ole tarvetta.
– Mutta tietysti haluan tuoda omat mausteeni mukaan, Haukkala sanoo.
Nykyiseen tutkimusohjelmaan hän haluaa esimerkiksi tuoda mukaan nopeasti kehittyvän teknologian luomia uhkia ja mahdollisuuksia. Prioriteettien pohdintaan puolestaan pakottavat kiristynyt taloustilanne ja paisuneet kustannukset. Haukkala aikookin keskustella henkilöstön kanssa siitä, miten Upin vaikuttavuus voidaan pitää yllä ja onko kaikki nykyinen tarpeen säilyttää, kun lisäresursseja ei voida saada.
– Minulle on syntynyt vaikutelma, että Upi on ollut hyperaktiivisuuden kourissa. Se on tietysti ollut ihan selvää että näin on ollut, koska kysyntä ja tarve tälle tiedolle on ollut niin valtavaa. Tähän kysyntään pitää kyetä vastaamaan jatkossakin, Haukkala sanoo.
Esimerkiksi Venäjän tutkimukseen Upissa aiotaan panostaa jatkossakin. Haukkalan mukaan mukaan on valitettavaa, jos Venäjän tuntemuksen perinne menee kuin lapsi pesuveden mukana maiden suhteiden ollessa jäissä, kun tarvetta (tuntemukselle) olisi oikeastaan entistä enemmän. Käytännössä asiantuntemuksen ylläpito on vaikeaa matkustusrajoitusten takia.
– Meillä on vaarassa syntyä Venäjä-tutkijoiden sukupolvi, jolla ei ole elävää kosketusta tuohon maahan, Haukkala sanoo.
Ajankohtaisista kasainvälisistä kysymyksistä Haukkala arvoi Ukrainan sodan ja sen lopputuloksen olevan tärkein kysymys Euroopan turvallisuusjärjestyksen ja myös Suomen turvallisuuden kannalta.
– Mikä tarkoittaa sitä, että Venäjä ei saa voittaa tätä sotaa sillä tavalla, että se voisi siitä jonkinnäköistä jatkokampanjaa haaveilla, Haukkala sanoo.
Hän lisää Ukraina sodan kulun opettaneen sitä analysoineille myös paljon nöyryyttä.
– Oikeastaan kaikki ennusteet, mitä matkan varrella on sotaan liitetty, ovat osoittautuneet vääriksi: joko ylioptimistisiksi tai turhan pelokkaiksi, Haukkala myöntää.
Euroopan Trump-pelot liioiteltuja
Yhdysvaltain tulevien presidentinvaalien Haukkala näkee käytännössä olevan kansanäänestys republikaanien ehdokkaasta Donald Trumpista. Haukkala allekirjoittaa kuitenkin arvion, jonka mukaan Euroopassa ja Suomessa on ajoin liioiteltu Trumpin uudelleenvalinnan seurauksia.
– Monet Trumpiin Euroopassa liitetyt apokalyptiset pelot ovat todennäköisesti liioiteltuja, Haukkala arvioi.
Hänen mukaansa on hyvä, että Suomesta on pidetty yhteyksiä "trumpilaiseen ekosysteemiin" myös Trumpin presidenttikauden jälkeen.
Haukkala kiitteli tiedotustilaisuudessa erityisesti Upin hallituksen puheenjohtajaa Klaus Korhosta poikkeuksellisen tasapuolisesta ja läpinäkyvästä johtajahakuprosessista. Korhonen puolestaan totesi kaikkien loppusuoralle selvinneiden hakijoiden olleen erittäin päteviä.
– Valinnassa ei ollut kyse Suomen kansainvälisen politiikan tutkijoiden rankinglistan laatimisesta vaan lopputulos on määräytynyt sen mukaan, mitä Upi juuri tällä hetkellä ja tulevina vuosina instituutin hallituksen mielestä tarvitsee, Korhonen sanoi.
Hän toivoi Haukkalan voivan aloittaa tehtävässään jo ennen vuodenvaihdetta. Haukkalan mukaan toiveen toteutumisesta ei ole vielä varmuutta.