Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huipputapaamisessa ei sovittu sen paremmin aselevosta Ukrainaan kuin suuresta etupiirijaosta ukrainalaisten päiden yli. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajan Hiski Haukkalan mukaan tältä osin Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien kohtaaminen Alaskassa ei päässyt yllättämään hyvässä tai pahassa.
– Pahin vältettiin, Haukkala tiivistää huippukokouksen annin STT:lle.
Varovaista toiveikkuutta herättää myös se, että Trump konsultoi eurooppalaisia liittolaisia heti tapaamisen jälkeen ja se, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee maanantaina Washingtonissa.
– Tietysti soisin, että jonkinnäköinen paine Venäjää kohtaan lisääntyy, koska ilman sitä nämä keskustelut jäävät helposti tuuleen huutamiseksi, Haukkala sanoo.
Tulosten vähäisyyden sijaan Haukkalaa hieman yllättivät tapaamisen ulkoiset puitteet punaisine mattoineen ja pommikoneiden ylilentoineen. Trump myös otti Putinin kyytiin omaan Beast-limusiiniinsa. Ystävällisyys oli silmiinpistävää, mutta pysyvämpää vaikutusta sillä tuskin saavutettiin.
– Varmaan se oli vain Trumpin yritys luoda hyvää pössistä (tunnelmaa). Tokkopa siihen on syytä lukea sen enempää – ja Putiniin se ei varmaan tehnyt minkäänlaista vaikutusta, Haukkala arvioi.
Tämä ei poista hänen mukaansa sitä tosiasiaa, että koko tapaaminen satoi Putinin laariin ja "rehabilitoi" häntä suurvallan johtajana. Vastaanotto puhui omaa kieltään siitä, ettei Trump pidä Venäjän toimintaa samalla tavalla kansainvälisesti tuomittavana ja laittomana kuin eurooppalaiset pitävät, Haukkala sanoo.
Pakotepuheet jäivät puheiksi
Tapaaminen Alaskassa päättyi ennakkoarvioita selvästi lyhempään, eikä esimerkiksi laajempien delegaatioiden kohtaamista järjestetty. Lehdistötilaisuuskin oli nopeasti ohi, eikä edes Trump tavoistaan poiketen suostunut vastaamaan toimittajien kysymyksiin.
– Se kertoo siitä, ettei ollut enempää puhuttavaa, koska ei ollut sovittavaa, Haukkala arvioi.
Tämä taas kertoo Haukkalan mukaan siitä, ettei Trump kaikesta huolimatta niele kokonaan Putinin käsitystä Ukrainan sodan ratkaisusta ja rauhanehdoista.
Monet länsimaiden johtajat, mukaan lukien presidentti Alexander Stubb, ennakoivat jopa "pakotevyöryä" Venäjää vastaan, jos Putin ei tapaamisessa suostuisi aselepoon. Alaskassa Trump kuitenkin totesi, etteivät uudet pakotteet olekaan ajankohtaisia. Kuinka tämä voidaan selittää parhain päin?
– En tiedä, onko se mahdollista tai onko siihen tarvettakaan. Trump potkaisi tämän tölkin taas eteenpäin katua pitkin, Haukkala kuvailee.
Hänen mukaansa on mahdollista, ettei Trumpilla ole halua pistää pakotteiden kaltaista painetta Venäjälle.
– Tai sitten se kielii hänen henkilökohtaisesta tai hallinnon tilannearviosta, jonka mukaan juuri tässä tilanteessa tällainen maksimaalinen paine ei ehkä olisi avuksi, Haukkala sanoo.
Hänen oman tilannearvionsa mukaan kokonaistilanne Ukrainan sodassa tuskin kuitenkaan muuttuu ilman ankaraa lisäpainetta Venäjälle – joko taloudellisesti tai sen kokemilla merkittävillä tappioilla sotakentällä.