YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahat riittävät tällä hetkellä kesäkuun loppuun asti.
Sen jälkeen näkymät ovat hämärät, sanoo STT:lle UNRWA:n Euroopan vaikuttamistyön johtaja Marc Lassouaoui, joka vieraili tällä viikolla Helsingissä UNRWA:n Gazan-toimiston varajohtajan Heli Uusikylän kanssa.
– Toivomme kovasti, että kansainvälinen yhteisö vakauttaa rahoituksen ja lisää sitä jos mahdollista, koska meidän on pystyttävä kompensoimaan ne, jotka ovat lopettaneet rahoituksen, Lassouaoui sanoo.
Israel väitti tammikuussa joidenkin UNRWA:n työntekijöiden osallistuneen äärijärjestö Hamasin Israeliin lokakuussa tekemään hyökkäykseen. Syytösten johdosta 16 lahjoittajamaata keskeytti rahoituksensa UNRWA:lle. Moni maa on sen jälkeen palauttanut rahoituksen, mutta tärkeimmän tukijan eli Yhdysvaltojen rahoitus on edelleen jäissä.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kuvannut UNRWA:a Gazan humanitaarisen avun selkärangaksi.
UNRWA:n rahoituksen tarve Gazaan loppuvuodelle on noin 1,1 miljardia euroa, sanoo Heli Uusikylä. Rahoituksen turvin Gazaan saadaan muun muassa ruokaa, hygieniatarvikkeita, vaatteita ja muuta tarpeellista tavaraa ihmisille, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan, hän luettelee.
– Meidän täytyy tehdä toisinaan vaikeita päätöksiä. Avuntarve on niin valtava, että täytyy priorisoida. Tietysti isoimpana prioriteettina on ollut ruoka.
Rahoituksen riittämisen lisäksi haasteena on se, ettei avustusrekkoja saada tarpeeksi sisään Gazaan. Lisäksi alueelta puuttuu tällä hetkellä toimiva yksityissektori eli kaupat, joissa ihmiset voisivat itse asioida, Uusikylä huomauttaa.
Israelilta kaivataan todisteita
Israelin tammikuussa esittämien väitteiden vuoksi UNRWA erotti useita työntekijöitään.
Israel on esittänyt järjestöä kohtaan myös muita syytöksiä yhteyksistä Hamasiin. Helmikuussa Israelin armeija väitti löytäneensä Hamasin tunnelin UNRWA:n päämajan alta Gazan kaupungissa. Maaliskuussa Israel syytti UNRWA:n työllistäneen yli 450 terroristia. UNRWA:n mukaan Israel olisi pakottanut järjestön työntekijöitä tunnustamaan kidutuksella ja huonolla kohtelulla.
– Syytökset ovat vakavia. Johtaja teki jyrkimmän päätöksen mitä organisaatio voi tehdä, kun hän irtisanoi ihmiset ennen kuin oli nähnyt mitään todisteita. Olemme iloisia, että asiaa selvitetään nyt, sanoo Lassouaoui.
Israelin esittämiä väitteitä UNRWA:n työntekijöiden osallistumisesta Hamasin hyökkäykseen selvittää parhaillaan YK:n sisäinen tarkastusyksikkö (OIOS). UNRWA on omalta osaltaan antanut tutkijoiden käyttöön kaiken tarvittavan, Lassouaoui sanoo.
– Toivomme, että tutkimus valmistuu pian ja että kaikki konfliktin osapuolet osallistuvat, myös Israel. On tärkeää, että Israel toimittaa todisteita.
Gaza on ollut äärijärjestö Hamasin hallinnassa vuodesta 2007 lähtien. Alueella toimivien järjestöjen, myös UNRWA:n, on tehtävä operationaalisella tasolla yhteistyötä Gazan viranomaisten kanssa, Lassouaoui sanoo. Yhteistyö rajoittuu vain tekniselle tasolle, ja sitä tehdään humanitaarisin perustein.
– Kuten kaikkialla maailmassa, projektien toteuttamiseksi YK:n on tehtävä teknisellä tasolla yhteistyötä viranomaisten kanssa kentällä. Meillä ei ole poliittista yhteistyötä Hamasin tai sen kaltaisten organisaatioiden kanssa, hän sanoo.
UNRWA tekee yhteistyötä esimerkiksi terveysministeriön ja muiden teknisten ministeriöiden sekä paikallishallinnon palveluiden kanssa teknisissä asioissa kuten huollossa ja kuljetuksissa, kuvailee Uusikylä.
Puolueettomuudesta löytyi ongelmia
UNRWA:n toimintaa on Israelin esittämien syytösten jälkeen tutkinut myös Ranskan entisen ulkoministerin Catherine Colonnan johtama riippumaton ryhmä, jonka tehtävänä on ollut arvioida, onko UNRWA tehnyt kaiken mahdollisen puolueettomuuden varmistamiseksi.
Ryhmän tällä viikolla julkaistun raportin mukaan järjestöllä on huomattava määrä mekanismeja ja toimintatapoja varmistamassa puolueettomuutta. Joitakin puolueettomuuteen liittyviä ongelmia raportissa silti löydettiin, esimerkiksi UNRWA:n työntekijöiden julkisesti ilmaisemissa poliittisissa viesteissä sekä joissakin UNRWA:n kouluissa käytettyjen oppikirjojen sisällössä.
Väitteelleen siitä, että merkittävä määrä UNRWA:n työntekijöistä olisi terroristeja, Israel ei raportin mukaan ole tarjonnut todisteita.
Raportissa annetaan 50 suositusta UNRWA:n toiminnalle, mukaan lukien keskitetyn "neutraaliustutkintayksikön" perustaminen, eettisen säännöstön päivittäminen ja lisätoimia työnhakijoiden seulomiseksi rekrytointivaiheessa. UNRWA aikoo laatia toimintasuunnitelman suositusten täytäntöön panemiseksi.
– Tiedämme nöyrästi, että emme ole täydellisiä ja meillä on parantamisen varaa, sanoo Lassouaoui.
Hänen mukaansa siihen tarvitaan kuitenkin apua YK:n jäsenvaltioilta, mukaan lukien Israelilta.
– Kun tarkastellaan henkilökuntaa ja mahdollisia rikkomuksia – meillä ei ole tiedustelupalveluita tai poliisia. Meidän on siis luotettava siihen, että jäsenvaltiot kertovat, kun ongelmia ilmenee, Lassouaoui sanoo.
Israel on vaatinut myös UNRWA:n lakkauttamista.
– Se ei ole Israelin päätös. Olemme YK:n järjestö, joten mandaatti kuuluu yleiskokoukselle, toteaa Lassouaoui.
Tavion kanssa "rakentava keskustelu"
Myös Suomi keskeytti tukensa UNRWA:lle tammikuussa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätöksellä. Maaliskuun loppupuolella kerrottiin, että Suomi jatkaa UNRWA:n tukemista, ja kymmenesosa käytetään riskien hallintaan eli väärinkäytösten valvontaan.
– Olemme hyvin kiitollisia, että päätös uudelleenarvioitiin ja rahoitus jatkuu, Uusikylä sanoo.
Uusikylä tapasi Tavion Helsingissä tiistaina. Hän kuvailee ministerin kanssa käytyä keskustelua hyvin rakentavaksi.
– Päivitin häntä Gazan tilanteesta ja uudesta suunnitellusta rahoituksen tarpeestamme, Uusikylä sanoo.
Gazassa pelätään Rafahin kohtaloa
Tällä hetkellä Gazassa pelätään Israelin maahyökkäystä Rafahiin.
Kansainvälinen yhteisö on varoittanut Israelia toteuttamasta hyökkäystä, mutta Israelin armeija pitää sitä välttämättömänä Hamasin pataljoonien tuhoamiseksi. Pääministeri Benjamin Netanjahu on aiemmin sanonut, että Rafahin hyökkäyksen ajankohta on jo päätetty.
Maahyökkäys Rafahiin tarkoittaisi sitä, että 1,4 miljoonaa ihmistä joutuisi jälleen siirtymään, Uusikylä sanoo. Jo nyt ihmisiä asuu väliaikaismajoituksissa, esimerkiksi teltoissa ja pressuista kyhätyissä suojissa, hän huomauttaa.
– Meillä on isoja kouluja, joissa on kymmenentuhatta ihmistä.
Jos Rafahissa olevat 1,4 miljoonaa ihmistä joutuvat lähtemään, mihin he voivat mennä?
– En tiedä. Se on vaikea kysymys. Tarvitaan tulitauko, ja tarvitaan kestävä rauha, koska ihmiset ovat paenneet jo niin monta kertaa.