Turvalaitevika eli häiriö liikenteenohjausjärjestelmässä on yleisin syy junan myöhästymiselle. Liikenneviraston rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Jari Lindström kertoo, että niitä sattuu päivittäin jossain päin Suomea.
Kyse on rautateiden kauko-ohjausjärjestelmästä, joka toimii radan varressa muutaman kilometrin välein seisovien automaattiopastimien avulla.
Järjestelmä on herkkä erityisesti ukonilmoille. Pahimmillaan salama voi rikkoa yhteydet liikenteenohjauslaitteisiin pitkältäkin rataosuudelta. Yksiraiteisilla osuuksilla liikenne saatetaan joutua keskeyttämään kokonaan vian korjauksen ajaksi.
– Useimmiten ne eivät aiheuta isoa haittaa ja myöhästymiset saadaan kurottua kiinni, Lindström sanoo.
Junan alle jäänyt pysäyttää liikenteen noin tunniksi Rataliikennekeskus ja VR listasivat Lännen Median pyynnöstä yleisimmät syyt, joiden vuoksi junat ovat myöhässä. Karkeasti ottaen kolmasosa myöhästymisistä johtuu ratainfrasta, kolmasosa VR:stä ja kolmasosa ulkopuolisista tekijöistä.
Turvalaitevikojen jälkeen yleisimpiä ovat sähkörataan liittyvät viat kuten ajolangan rikkoontumiset sekä kalusto- ja vaihdeviat. Myös raiteisiin kohdistuva ilkivalta on yleistä.
Kokonaan oma lukunsa ovat junan alle jäämiset. Vuosittain näin menehtyy 50–60 henkilöä.
– Kun ihminen jää junan alle, koko rataosuudella oleva ja sinne saapuva junaliikenne seisoo keskimäärin tunnin, kertoo VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijari.
Taistelu jatkuu myrskytuhoja ja pakkasta vastaan
VR ja Liikennevirasto arvioivat Suomen ankarien sääolosuhteiden vaikuttavan tulevaisuudessa nykyistä vähemmän junien kulkuun.
Myrskyjen pitäisi kaataa jatkossa entistä vähemmän puita ajolankojen ja ratojen päälle, sillä eduskunnan kesän alussa hyväksymän lain mukaan valtiolla on entistä suuremmat valtuudet poistaa puita radan läheisyydestä.
Lisäksi VR on hankkinut 80 uutta sähköveturia, joiden selviytymiseen lumessa ja pakkasessa on kiinnitetty erityistä huomiota. Liikennevirasto testaa puolestaan automaattista paineilmajärjestelmää, jonka tavoitteena on estää vaihteiden tukkeutuminen lumipyryssä.
Heijarin mukaan suomalaisten mielikuva junaliikenteen täsmällisyydestä on toteutunutta heikompi.
– Täsmällisyys on hyvää eurooppalaista tasoa. Toukokuussa kaukojunien täsmällisyys oli 89,1 ja lähijunien 95,7 prosenttia.
RIIKKA HAPPONEN / LÄNNEN MEDIA