”Olen 16 vuotta. Katselen itseäni peilistä, koska olen ostanut juuri uudet farkut. Äiti tulee huoneeseen ja sanoo lämpimästi: Jos poika tykkää susta oikeasti, pyllyn koolla ei ole mitään väliä. En ymmärtänyt, mistä sellainen kommentti tuli. Ei ollut olemassa sellaista potentiaalista poikaa, jonka mielestä pyllyni voisi olla liian iso. En edes itse ollut sitä mieltä. En ainakaan ennen sitä tapahtumaa.”
Tämä on lainaus videolta, jonka huomasin sosiaalisen median virrassa. Videon otsikko oli ”Ulkonäköpaineet alkavat kotoa!” Yhteiskunta tuottaa ja ylläpitää ulkonäköpaineita, mutta vanhemmat ovat ne, joita seurataan ja jonka käyttäytymistä usein myös matkitaan. Se miten puhumme itsestämme ja muista vaikuttaa myös siihen, kuinka lapsemme näkevät itsensä. Ovatko he tyytyväisiä omaan kehoonsa, vai keskittyvätkö he vain siihen, mitä siinä on vikana? Onko heillä hyvä itseluottamus ja terve kehonkuva, vai ei?
Ei ole mitään väliä onko ihminen pitkä, lyhyt, laiha, muodokas, honkkelo tai lihaksikas. Joka ikisellä meistä on joku paikka, mitä ei välitä esitellä muille. Varsinkin monien naisten helmasynti on itsensä kritisoiminen. Vanhetessamme alamme jostain syystä kertomaan kaikille, miten kauheaa vanheneminen on. Roikkuuko leukanahka, kasvaako takamus. Haukutaan röllykät ja löllykät, liian paksut nilkat tai pömpöttävä maha peilin edestä kävellessä mennen ja tullen. Ollaan laihiksilla ja dieeteillä, ihastellaan hoikkia julkkiksia. Mitä sillä opetamme lapsillemme? Vain täydellinenkö kelpaa?
Minun äitini ei liiemmälti ollut dieeteillä. Hänelle kaikenmoiset vartalon ”kumpupaikat” kuuluivat tietyllä tapaa asiaan. Muistan joskus lapsena puristelleeni hänen vatsaröllyykäänsä ja hihitelleeni, että mikäs se tällainen oikein on. Äitini vastasi, että se on hänen ylpeä vatsanahkansa, joka on venynyt meidän kolmen lapsen kantamisesta. Sen pituinen se.
Viime viikolla oli taas yksi kampanja. Tällä kertaa vietettiin Älä laihduta päivää. Ex-kansanedustaja ja julkkisfeministi Roosa Meriläisen päivitys oli: ”Muokataan yhteiskuntaa, ei persettämme.”Se on hyvä muistaa näin kesän kynnyksellä, kun lehdet pusuavat ”kesäksi kuntoon viidessä viikossa -ohjeita” ja moni miettii jo kauhulla uimapukuun sujahtamista.
Terveyttä saa vaalia, mutta ei itsensä tai muiden arvostelemisen kautta. Yhteiskunta muuttuu yksilöistä lähtien.
Laura Syväoja
päätoimittaja