Ulkoministeriö on päättänyt lakkauttaa Suomen Atlantti-Seuran rahoituksen kokonaan osana hallituksen leikkauksia. Päätös on uhannut ulko- ja turvallisuuspoliittista kansalaiskeskustelua edistävän kansalaisjärjestön toiminnan jopa loppuvan tilanteessa, jossa Suomi on juuri liittynyt puolustusliitto Natoon.
– Ulkoministeriön päätös pitää paikkansa. Se on valitettava päätös Suomen Atlantti-Seuran kannalta. Päätös tuli tietoomme viime toukokuussa, kertoo Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen STT:lle.
Suomisen mukaan yhdistys on sen jälkeen aktiivisesti hakenut ratkaisua eri tahojen kanssa. Hän sanoo, että rahoituskysymykseen on nyt löytymässä aiempaa pitkäjänteisempi ja vakaampi ratkaisu, mutta ei vielä avaa sitä tarkemmin.
– Siitä tiedotetaan aikanaan, Suominen sanoo.
Avustusten tulevaisuutta arvioidaan
Atlantti-seura on saanut valtionapua ulkoministeriön eräät valtionavut -momentilta. Kyseistä avustusta sai tänä vuonna 19 järjestöä, ja sen suuruus oli yhteensä noin miljoona euroa.
Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä esittää kuitenkin myös ensi vuodelle eräät valtionavut -momentin ulko-ja turvallisuuspoliittisiin valtionavustuksiin miljoona euroa. Myönnettävien valtionavustusten tulee ulkoministeriön tiedotteen mukaan liittyä hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin sekä yleisesti ulkoministeriön toimialaan.
Ensi vuoden valtionavustuksista on järjestetty erillinen hakukierros syksyllä.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittisten valtionavustusten painopisteitä päivitetään. Tarkoituksena ei ole säilyttää momenttia nykyisellään, vaan siihen on suunniteltu yhdistettäväksi muita avustuksia. Samalla arvioidaan avustusten tulevaisuutta ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä, tiedotteessa todetaan.
Kattojärjestössä hämmennystä
Suomen Atlantti-Seura on vuonna 1999 perustettu poliittisesti riippumaton kansalaisjärjestö. Atlantti-Seuran tarkoitus on edistää transatlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Se kuuluu ATA-kattojärjestöön (Atlantic Treaty Association), johon kuuluvat 37 maan Atlantti-Seurat.
Kansallisten Atlantti-Seurojen rahoitus tulee yleensä sekä ulko- että puolustusministeriöistä.
– Atlantti-Seurojen kattojärjestössä ollaan oltu varsin hämmentyneitä Suomen ratkaisusta, sanoo Suomen Atlantti-Seuran hallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jani Kokko (sd.).
Asema tulisi selkiyttää
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) on ollut huolissaan Atlantti-Seuran tulevaisuudesta.
Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle 25. kesäkuuta. Savolan mielestä Suomen Atlantti-Seura tarvitsee riittävän valtion tuen ja samalla sen asema osana Suomen Nato-jäsenyyttä tulee selkeyttää.
– Uutena Naton jäsenmaana tämän tyyppisen kansalaiskeskustelun merkitys korostuu Suomessa. Useimmissa Naton jäsenmaissa paikallinen yhdistys on virallinen Nato-kumppani, ja sen rahoituksesta vastaa pääosin valtio, Savola sanoi tuolloin blogissaan.
Kokko on samaa mieltä kansalaiskeskustelun merkityksestä.
– Eivät edes kaikki poliitikotkaan ymmärrä, mitä Nato-jäsenyys merkitsee, millaisia velvoitteita ja vastuita se loppujen lopuksi tuokaan, hän sanoo.
"Säästöjä monesta lähteestä"
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi Savolan kirjalliseen kysymykseen heinäkuussa antamassaan vastauksessa, että ulkoministeriön on sopeutettava toimintaansa yhteensä noin 116 miljoonalla eurolla ensi vuonna, ja säästöjä on haettava monesta eri lähteestä.
Hän sanoo ulkoministeriön johdonmukaisesti kannustaneen siltä valtionapua hakeneita kansalaisjärjestöjä kehittämään toimintaansa ja varainhankintaansa siihen suuntaan, että ne eivät olisi niin riippuvaisia valtion myöntämistä avustuksista.
Suurin osa järjestöistä on Valtosen mukaan hakenut ja saanut tukea myös muista lähteistä.
Myös Suomen Atlantti-Seura on Kokon mukaan yrittänyt etsiä ennen kaikkea yksityisiä rahoittajia, kuten säätiöitä.
– Mahdolliset eduskunnan joululahjarahat eivät tee toiminnasta pitkäjänteistä, jos sitä joka vuosi joutuu hakemaan ja arvuuttelemaan, että tuleeko vai eikö, Kokko sanoo.
Kokko huomauttaa, että Atlantti-Seura ei ole yksin.
– Olen Eurooppalaisen Suomen puheenjohtaja, ja meillä on sama tilanne, samoin YK-liitolla ja monella muullakin kansalaisjärjestöllä, jotka toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentässä.
Hallitus on päättänyt lakkauttaa myös suomalaisten rauhanjärjestöjen avustukset.