Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole osoittanut aikomusta luopua laittomista laajentumispyrkimyksistään, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi suomalaisille ulkomaanedustustojen päälliköille pitämässään puheessa. Kolmipäiväinen suurlähettiläskokous alkoi tänään Helsingissä.
– Hän osallistuu neuvotteluihin, nauttii parrasvaloista ja ottaa kaiken, minkä voi, ilman aitoa halua tehdä todellisia myönnytyksiä, Valtonen sanoi.
Valtonen totesi puheessaan, että Suomi osallistuu Ukrainan turvallisuusjärjestelyihin mahdollisuuksiensa mukaan. Hän ei tarkentanut kysymystä turvatakuista enempää.
Toimittajille Valtonen sanoi, että Venäjän kanssa ollaan nyt lähes lähtöruudussa noin puolentoista viikon takaiseen tilanteeseen nähden.
Suomi esittänyt tulleja venäläistuonnille
Valtosen mukaan painetta Venäjää kohtaan on lisättävä keskeisesti EU:n kautta. Suomi on esittänyt EU:n piirissä myös tullien käyttöönottoa venäläiselle tuonnille, ulkoministeri kertoi.
Ulkoministeri painotti, etteivät Venäjään kohdistuvat pakotteet loppuisi mahdolliseen sopimukseen rauhasta. Taustalla on näkemys Venäjästä pitkän aikavälin uhkana.
– Ei ole mitenkään sanottua, että mahdollisen rauhansopimuksen tilanteessa Venäjä sitoutuisi niihin sopimuksiin, joita se allekirjoittaa.
Ulkoministerin mukaan pakotteiden mahdollisen purkamisen on tapahduttava asteittain ja määriteltyjen tiukkojen ehtojen mukaisesti.
Kansainvälinen yhteisö epäonnistunut Gazassa
Valtonen sanoi puheessaan diplomaateille Israelin menneen sotatoimillaan Gazassa moninkertaisesti liian pitkälle.
Ulkoministeri listasi tärkeimmiksi tavoitteiksi tulitauon, humanitäärisen hädän lievittämisen ja panttivankien vapauttamisen.
– Tässä koko kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi epäonnistunut, Valtonen sanoi.
Ulkoministerin mukaan Suomi edistää kahden valtion mallia, jossa Hamasilla ei ole roolia. Valtonen ei kuitenkaan maininnut Palestiinan valtion tunnustamista tai kysyttäessä ottanut kantaa siihen, aikooko Suomi allekirjoittaa kahden valtion mallia koskevan julkilausuman ennen YK:n syyskuussa pidettävää yleiskokousta.
Ranska ja Saudi-Arabia ovat kehottaneet maita liittymään julkilausumaan, jossa linjataan askelista kohti kahden mallin toteuttamista.
Tavio ei näe Palestiinan tunnustamista ajankohtaisena
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviolta (ps.) tiedusteltiin mediatilaisuudessa, kuinka suuri erimielisyys hallituksen sisällä vallitsee Palestiinaan liittyvissä kysymyksissä. Tavio sanoi, että hallituksessa ollaan laajasti samaa mieltä kahden valtion mallin toteuttamisesta, humanitaarisen tuen jatkumosta, äärijärjestö Hamasin tuomitsemisesta ja panttivankien vapauttamisesta. Tavion näkemyksen mukaan erimielisyyttä sen sijaan on polussa, jota pitkin näihin tavoitteisiin päästäisiin.
– Konfliktien identiteettipolitisoituminen tekee keskustelusta vaikeampaa, Tavio senoi.
Tavio kertoi, ettei näe Palestiinan tunnustamista ajankohtaisena tänä syksynä. Hänen mukaansa akuuttia olisi saada sotatoimet ja inhimillinen kärsimys Gazassa loppumaan.
Tavio: Kehitysrahoitus laskemassa kolmanneksella
Kehitysrahoituksen huippuvuodet ovat menneisyyttä, Tavio sanoi puheessaan diplomaateille.
– Olemme merkittävässä kehityspolitiikan murrosvaiheessa, Tavio sanoi.
Muutokseen vaikuttaa ministerin mukaan myös geopoliittinen tilanne.
Arvioiden mukaan kehitysrahoituksen taso laskee vuosina 2023–2026 vajaalla kolmanneksella, Tavio sanoi.
Tavion mukaan muutos rahoituksen tasossa ei selity pelkästään Yhdysvaltojen toimilla, vaan myös muun muassa Suomen leikkauspäätöksillä.
Kehitysrahoitusta tulisi käyttää vivuttamaan yksityistä rahaa taloudellisesti kannattavaan sijoitustoimintaan, Tavio sanoi.
Valtonen kommentoi ulkoministeriön ongelmia
Valtonen viittasi puheessaan myös epäasialliseen käytökseen, johon on jouduttu puuttumaan ulkoministeriössä. Valtonen sanoi voimakkaiden toimenpiteiden olevan työnantajan velvollisuus.
– Tilanteen vaatiessa toimimme niin myös tulevaisuudessa. Meidän tässä salissa olevien on tehtävä kaikkemme, että vastaavaan ei olisi enää tulevaisuudessa tarvetta, Valtonen sanoi.
Kesällä Valtonen päätti kutsua Lissabonin-suurlähettilään Titta Maja-Luodon takaisin Helsinkiin ja esittää tämän tehtävän päättämistä edustuston päällikkönä. Taustalla oli henkilökunnan tekemä häirintäilmoitus.
Valtosen mukaan edustustojen päälliköiden valintaprosesseja uudistetaan.