Ukrainan sotilasmenot ylsivät viime vuonna yli 90 prosenttiin Venäjän vastaavista, kun mukaan lasketaan ulkomainen aseapu, kertoo Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (Sipri) tuoreessa raportissaan.
Venäjän sotilasmenot olivat Siprin mukaan viime vuonna noin 109 miljardia dollaria. Ukraina taas käytti sotilasmenoihin noin 65 miljardia dollaria, minkä lisäksi se sai ulkomaista apua ainakin 35 miljardia, valtaosan siitä Yhdysvalloista. Yhteenlaskettuna Ukrainan sotilasmenot olivat noin 91 prosenttia Venäjän sotilasmenoista, kun vastaava luku ilman ulkomaista apua olisi 59 prosenttia.
Molemmat maat lisäsivät sotilaspanostuksiaan tuntuvasti. Venäjän sotilasmenot kasvoivat 24 prosenttia ja Ukrainan peräti 51 prosenttia edellisvuodesta.
Ukrainalle sodan taakka on selvästi suurempi, koska se on pienempi maa. Ukrainan valtion budjetista 58 prosenttia meni sotilasmenoihin, kun Venäjällä vastaava luku oli 16 prosenttia.
Taas uusi ennätys
Siprin raportissa tarkasteltiin vuoden 2023 sotilasmenoja ympäri maailmaa. Maailman sotilasmenot kasvoivat uusiin ennätyslukemiin jo yhdeksättä vuotta peräjälkeen.
Maailman sotilasmenot olivat 2 443 miljardia dollaria (2 294 miljardia euroa), mikä merkitsi 6,8 prosentin reaalikasvua vuodesta 2022.
– Tämä ennennäkemätön kasvu sotilasmenoissa on suora reaktio maailmanlaajuisen rauhan ja turvallisuuden murenemiseen, sanoi Siprin vanhempi tutkija Nan Tian tiedotteessa.
Ensimmäistä kertaa menot kasvoivat kaikilla Siprin määrittelemillä viidellä maantieteellisellä alueella. Erityisen kovaa kasvua nähtiin Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
Lähi-idässä koettiin suurin pomppaus sotilasmenoissa viimeisten 10 vuoden aikana, kun menot kasvoivat yhdeksällä prosentilla 200 miljardiin dollariin. Taustalla oli erityisesti äärijärjestö Hamasin hyökkäys Israeliin, jonka seurauksena Israel kasvatti ennestäänkin mittavia sotilasmenojaan 24 prosentilla.
Eurooppa lisäsi satsauksiaan
Maailman kolmen kärki sotilasmenoissa oli jälleen Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Yhdysvallat oli ylivoimainen ykkönen 916 miljardin dollarin menoillaan, jotka kasvoivat 2,3 prosenttia edellisvuodesta.
Kiina oli toisena 296 miljardin menoillaan, jotka kasvoivat kuusi prosenttia edellisvuodesta. Kiina on nyt lisännyt sotilasmenojaan 29 perättäisenä vuotena. Moni Kiinan naapurimaa on kytkenyt omat sotilasmenonsa Kiinan panostuksiin, ja esimerkiksi Japani ja Taiwan kasvattivat sotilasmenojaan yli 10 prosentilla.
Yhdysvaltojen panostukset kattavat leijonanosan, 68 prosenttia, puolustusliitto Naton sotilasmenoista. Yhteensä Nato-maiden osuus koko maailman sotilasmenoista on 55 prosenttia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on näkynyt siinä, että eurooppalaiset Nato-maat ovat lisänneet tuntuvasti sotilaallisia satsauksiaan. Euroopan Nato-maiden osuus liittokunnan sotilasmenoista kasvoi 28 prosenttiin, mikä on suurin taso pitkään aikaan.
Viime vuonna 31 Nato-maasta yksitoista ylsi puolustusliiton vaatimaan sotilasmenojen kahden prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta, mikä on korkein lukema sen jälkeen kun vaatimus aikoinaan hyväksyttiin.
Euroopan maista eniten sotilasmenojaan lisäsi edellisvuodesta Puola, peräti 75 prosenttia. Puolan sotilasmenot olivat vajaat 32 miljardia euroa, mikä on 14:nneksi eniten maailmassa.