Uk­rai­nan par­la­ment­ti hy­väk­syi kiis­tel­lyn mo­bi­li­saa­tio­lain, joka pitää uu­pu­neet so­ti­laat rin­ta­mal­la – la­ki­luon­nok­sen muut­ta­mi­nen suu­tut­ti monet so­ti­laat

Ukraina on yrittänyt löytää keinoja miespulansa helpottamiseen taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. LEHTIKUVA / AFP
Ukraina on yrittänyt löytää keinoja miespulansa helpottamiseen taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. LEHTIKUVA / AFP

Ukrainan parlamentti on hyväksynyt kiistelyä herättäneen mobilisaatiolain, joka ei anna pitkään rintamalla olleille sotilaille mahdollisuutta palata kotiin.

Lain puolesta äänesti 283 edustajaa 450-paikkaisessa parlamentissa.

Laki on suututtanut monet sotilaat ja heidän perheensä. Aiempi lakiluonnos sisälsi kohdan, joka olisi antanut 36 kuukautta armeijan palveluksessa olleille sotilaille mahdollisuuden saada vapautus palveluksesta. Kohta kuitenkin poistettiin lopullisesta laista asevoimien johdon toivomuksesta. Lakiluonnoksesta poistettiin myös useita taloudellisia etuja sotilaille.

– Hyökkäys jatkuu pitkin koko rintamalinjaa. Tällä hetkellä on mahdotonta heikentää puolustusvoimia, sanoi Ukrainan puolustusministeriön edustaja Dmytro Lazutkin keskiviikkona valtiontelevisiossa.

Ukraina on yrittänyt löytää keinoja miespulansa helpottamiseen taistelussa Venäjän hyökkäystä vastaan. Ukrainalaisia on vähemmän kuin venäläisiä, ja monet Ukrainan parhaista sotilaista ovat uuvuksissa oltuaan rintamalla pitkään. Ukrainalaisen sotilaan mediaani-ikä on noussut jo yli 40:n.

Viime viikolla presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti kolme liikekannallepanoon liittyvää lakia, joiden myötä muun muassa värvättävien alaikäraja laskee 27:stä 25:een.

Kritiikkiä sotilailta

Pitkään palvelleiden sotilaiden pitäminen rintamalla on herättänyt suuttumusta, ja sen on pelätty heikentävän sotilaiden taistelutahtoa. Keskiviikkona monet sotilaat ja aktivistit ilmaisivat tyytymättömyytensä lain muuttamiseen. Muutosta kuvailtiin muun muassa julmaksi.

Lain muokatun version on arvioitu lisäävän esimerkiksi luvattomia poissaoloja, lomilta palaamatta jättämistä sekä ostettuja sairaslomatodistuksia.

Donetskin alueella taisteleva 46-vuotias tykkimies Oleksandr sanoi uutistoimisto AFP:lle päätöksen olevan katastrofi. Hänen mukaansa tieto kotiin pääsemisen päivämäärästä antoi monille sotilaille intoa taistella.

– Jos ihminen on kuin orja, se ei johda mihinkään hyvään.

Jotkut sotilaat ovat ilmaisseet huolensa myös siitä, että perheet hajoavat, kun puolisot eivät näe toisiaan pitkään aikaan.

Ukrainan puolustusministeriö on kertonut ymmärtävänsä, että pitkään rintamalla olleet sotilaat ovat hyvin väsyneitä. Ministeriö lupasi etsiä keinoja sotilaiden tilanteen helpottamiseksi, vaikka nyt hyväksytty laki ei sallikaan vapauttamista palveluksesta.

Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Osa ukrainalaissotilaista oli kuitenkin rintamalla jo ennen sitä, sillä sota Itä-Ukrainassa Venäjän tukemia separatisteja vastaan alkoi 2014.

Venäjä iski ohjuksilla ja lennokeilla, ainakin neljä kuoli Mykolajivissa

Venäjä teki torstain vastaisena yönä ohjus- ja lennokki-iskuja Ukrainaan.

Neljä ihmistä kuoli ja viisi haavoittui Mykolajivin kaupungissa Etelä-Ukrainassa, kertoi Mykolajivin alueen kuvernööri Vitali Kim Telegramissa.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainaan tehtyjen iskujen kohteena oli kriittinen infrastruktuuri.

– Venäjä iski Ukrainaan yön aikana yli 40 ohjuksella ja noin 40 lennokilla. Jotkut ohjuksista ja Shahed-lennokeista onnistuttiin ampumaan alas. Valitettavasti vain osa, Zelenskyi sanoi viestipalvelu X:ssä.

Zelenskyi kehotti länsimaita antamaan Ukrainalle lisää ilmatorjuntajärjestelmiä.

Zelenskyi itse on torstaina vierailulla Liettuan Vilnassa, jossa hän tapaa Liettuan presidentti Gitanas Nausedan ja muita Itä- ja Keski-Euroopan maiden johtajia. Vierailun yhteydessä kerrottiin Ukrainan solmineen 10-vuotisen puolustussopimuksen Latvian kanssa.

Zelenskyin mukaan osana kahdenvälistä sopimusta Latvia asettaa tavoitteekseen käyttää 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan Ukrainan tukemiseen.

Iskuja Harkovaan

Venäjän torstaisten iskujen kohteena oli etenkin Ukrainan toiseksi suurin kaupunki Harkova ympäristöineen. Harkovan alueen kuvernööri Oleh Synjehubov kertoi aiemmin Venäjän tehneen ainakin 10 iskua alueen kriittistä infrastruktuuria kohtaan.

Harkovan pormestarin mukaan sähkökatkot kaupungissa ovat mahdollisia.

Iskuja tehtiin yön aikana infrastruktuurikohteisiin myös Kiovassa, Zaporizhzhjassa, Odessassa sekä Lvivissä.

Venäjän puolustusministeriö kertoi asevoimien tehneen kostoiskuja Ukrainan energialaitoksiin, koska Ukraina on iskenyt viime aikoina Venäjän öljynjalostamoihin.

Venäjä on viime kuukausina tehnyt massiivisia iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Joinain päivinä talven aikana iskujen määrä on ollut suurin sitten sodan alkupäivien vuonna 2022.

Venäjä kertoi torstaina tuhonneensa yön aikana 12 ukrainalaista lennokkia. Lennokkeja ammuttiin alas jopa Mordvan tasavallassa, joka sijaitsee yli 500 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.

Keskiviikkona seitsemän ihmisen kerrottiin kuolleen Ukrainassa Venäjän iskuissa.

-----

Korjattu klo 14.11 2. väliotsikosta lyöntivirhe, pitää lukea Mykolajivissa.

Ilmoita asiavirheestä