Ukrainalle on todennäköisesti odotettavissa vaikeita aikoja republikaanien Donald Trumpin presidentinvaalivoiton myötä, uskoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Aivan kaikkiin Trumpin ennen vaaleja sanomiin asioihin Pesu ei kuitenkaan tarttuisi, vaan katsoisi mitä tuleman pitää.
Trump on väläytellyt tuen lopettamista Ukrainalle sekä sanonut, että presidenttinä hän ohjaisi Ukrainan ja Venäjän neuvottelupöytään ja lopettaisi sodan Ukrainassa vain vuorokaudessa.
– Ukraina on ehkä se, mistä eurooppalaiset varmaankin ovat nyt eniten huolissaan, ja on syytäkin olla. Emmehän oikeasti tiedä vielä, mitä Trump aikoo ja mihin suuntaan hän aikoo Yhdysvaltojen Ukraina-politiikkaan viedä, Pesu sanoo STT:lle.
Pesu uskoo Ukrainan tukemisen ainakin vaikeutuvan Trumpin kaudella, mutta tilanne riippuu myös siitä, keitä Trump kuuntelee.
– Moni asia Trumpin politiikassa riippuu siitä, miltä hänen ympärilleen rakentuva hallinto näyttää eli siitä, kenestä tulee puolustusministeri, kenestä kansallisen turvallisuuden neuvonantaja, kuka hänelle kuiskaa ja miten kongressi suhtautuu asiaan, Pesu huomauttaa.
Vedetäänkö aseaputukea pois?
Trumpin valinta presidentiksi on Ukrainan kannalta ehdottomasti huolestuttavampi skenaario kuin demokraattien Kamala Harrisin valinta olisi ollut, näkee myös Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä. STT haastatteli Särkkää, kun useat yhdysvaltalaismediat olivat ennustaneet Trumpin voittavan vaalit.
– Tässä on suuri huoli siitä, lähteekö Trump vetämään Yhdysvaltojen aseaputukea Ukrainalta pois tai lähteekö hän pienentämään sitä tai ylipäätään lobbaamaan sen puolesta, että sota saataisiin nyt päätökseen eli mentäisiin neuvottelupöytään, Särkkä sanoo.
Särkän mukaan on kiinnostavaa nähdä, miten Trumpin hallinto ensisijaisesti tilanteeseen reagoi: vilauttaako Trump suoraan neuvottelukorttia vai nähdäänkö aivan toisenlainen kehityskulku, jossa Yhdysvallat antaa Ukrainalle tuen käyttää pitkänkantaman ohjuksia Venäjän maaperällä sijaitseviin sotilaskohteisiin.
– Huomioiden Trumpin aiemman toimintamallin ja suhteet esimerkiksi (Venäjän presidenttiin Vladimir) Putiniin, luulen hänen lähtevän sovittelevammalla otteella liikkeelle.
Särkkä huomauttaa, että jos neuvottelupöytään mennään tilanteessa, jossa asetelma ei ole Ukrainalle edullinen, joutunee Ukraina tyytymään tappioon ja menettämään joitain osia Itä-Ukrainasta.
Ukraina yrittää vedota Trumpiin
Asiantuntijoiden mukaan ainakin Trumpin varapresidenttiehdokkaan J.D. Vancen esittelemä rauhanehdotus myötäilisi pitkälti Venäjän linjaa: Venäjä saisi jäädä miehittämilleen alueille, Venäjän ja Ukrainan väliin perustettaisiin demilitarisoitu linja, ja Ukraina sitoutuisi olemaan liittymättä sotilasliitto Natoon.
Pesun mielestä riski siitä, että Yhdysvallat ajaisi Ukrainan kiireellä hyväksymään Venäjän ehdot rauhan aikaan saamiseksi esimerkiksi Vancen rauhanehdotuksen pohjalta, on ilmeinen, mutta ei varma.
Vaikka suunnitelma kuulostaa siltä, että se olisi mieleinen Venäjän presidentille, ei Putin ainakaan rientänyt onnittelemaan Trumpia – toisin kuin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka onnittelut viestipalvelu X:ssä olivat melko vuolaat.
– Ukrainan intressi on nyt viimeiseen asti vedota Trumpiin, jolla on vaikutusvaltaa siihen, mitä republikaanisessa puolueessa ajatellaan ja miten hänen äänestäjänsä ajattelevat. Ja voi olla, että ukrainalaiset vähän mairittelevatkin nyt Trumpia ja liehittelevät häntä vahvana poliittisena johtajana, Pesu sanoo.
Viime kädessä vaakalaudalla on Ukrainan selviytyminen, hän huomauttaa. Venäjän ja Ukrainan tuominen neuvottelupöytään vaatisi Pesun mukaan myös sen, että Yhdysvallat asettaisi myös hyvin merkittävää painetta Venäjälle.
– Ei ole syytä olla optimistinen, mutta vielä ei kannata soittaa tuomiokelloja, Pesu summaa.
Natossa "valmistauduttu Trumpiin"
Trump on myös aiemmin väläytellyt sotilasliitosta irtautumista ja antanut ymmärtää, että Yhdysvallat kääntyisi sisäänpäin politiikassaan. Tästäkään Pesu ei vielä olisi huolissaan.
Pesun mukaan yksi syy Mark Rutten valintaan Naton pääsihteeriksi oli ajatus siitä, että hän pystyisi hallitsemaan Trumpia.
– Trumpin vaalivoittoon on nyt paremmin valmistauduttu Natossa. Tällä hetkellä 23 Naton 32 liittolaisesta täyttää sotilasliiton tavoitteen panostamalla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Tilanne on siis aivan toinen kuin 2017 alussa, kun Trumpin ensimmäinen kausi alkoi.
Nyt tutkija katsoisi, vakuuttuuko Trump tästä.
– Haluaisin uskoa, että kyllä Nato tästä selviää, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että vaikka Trump ensimmäisen kautensa aikana kyseenalaistikin Naton roolia, konkreettisen toiminnan tasolla Yhdysvaltojen linja Eurooppaan säilyi vakaana.
Suomella on puolestaan Pesun mielestä "hyvä tarina kerrottavana" Trumpille:
– Se, että tämä on aika itsellinen, vastuunsa kantava maa. Luulen myös, että Trumpin ensimmäisen kauden puhtaasti Suomea koskevat kokemukset ovat varmaan voittopuoleisesti positiivisia.