Yhteensä viisi siviiliä on kuollut ja 11 haavoittunut vuorokauden sisään Venäjän tekemissä iskuissa eri puolilla Ukrainaa, uutisoi muun muassa Kyiv Independent paikallisviranomaisten tietojen pohjalta.
Iskuja tehtiin yhdeksälle eri alueelle Ukrainassa, ja uhreista raportoitiin neljällä alueella, Dnipropetrovskissa, Harkovassa, Mykolajivissa ja Hersonissa.
Keskiviikkoillan ja torstaiaamun välisenä aikana Venäjä iski Ukrainaan useilla erityyppisillä ohjuksilla sekä Shahed-itsetuholennokeilla, Ukrainan ilmavoimat kertoi. Iskuissa käytettiin ilmavoimien mukaan viittä ballistista Iskander-ohjusta, kolmea muuta ohjusta sekä yhdeksää lennokkia. Näistä Ukrainan ilmatorjunnan kerrotaan pudottaneen yhden ohjuksen ja kolme lennokkia.
Dnipropetrovskiin eilen tehdyssä ohjusiskussa kuoli 31-vuotias nainen ja haavoittui neljä ihmistä. Samana iltana Mykolajivin alueella sijaitsevaan kylään tehdyssä ohjusiskussa kuoli kaksi ihmistä ja haavoittui yksi. Myös Nikopoliin tehdyssä tykistöiskussa haavoittui 36-vuotias paikallinen.
Keskiviikkona rintaman tuntumassa sijaitsevaa Hersonia ammuttiin sadoilla tykistöammuksilla. Iskuissa kuoli kaksi ihmistä ja haavoittui neljä. Harkovassa Iskander-iskussa haavoittui 67-vuotias nainen.
Ukrainan joukoista joen vastarannalla merkkejä
Venäjä on tehnyt ilmaiskuja Hersonin alueella Dneprjoen etelärannalla sijaitsevaan kylään, kertoo Ukrainan asevoimat. Venäjän toiminta viittaa ukrainalaisjoukkojen läsnäoloon joen itärannalla, vaikka Ukraina ei ole asiaa suoraan kommentoinut.
Sotaa seuraavan yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of War ISW:n mukaan Ukrainan joukkojen toiminnasta joen tuolla puolen on vaikea saada tarkkaa kuvaa, mutta esimerkiksi venäläisten sotabloggareiden kirjoituksista voidaan päätellä, että se on ollut lisääntymään päin.
– On merkille pantavaa, että merkittävät ja yleensä luotettavaksi havaitut venäläislähteet ovat sanoneet ukrainalaistoiminnan joen toisella rannalla tapahtuvan nyt suuremmassa mittakaavassa kuin aiemmin havaituissa taktisissa hyökkäyksissä joen yli, ISW toteaa.
ISW:n mukaan tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida puhua siitä, että Ukraina olisi onnistunut luomaan joen vastarannalle sillanpääasemaa, jota voitaisiin käyttää jatkohyökkäysten laukaisemiseen.
Ortodoksikirkon toiminnan kieltävä lakiesitys eteni
Ukrainan parlamentti on hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen, joka kieltäisi Venäjään yhdistetyn, Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon toiminnan maassa.
Ukrainan ortodoksista kirkkoa on monissa yhteyksissä syytetty Venäjän kantojen myötäilystä. Venäjän ortodoksinen kirkko on tukenut avoimesti hyökkäyssotaa Ukrainaan.
Nyt kieltolistalle päätymässä oleva kirkko on toinen kahdesta Ukrainassa toimivasta suuresta ortodoksisesta kirkosta. Maassa toimii myös itsenäinen ortodoksinen kirkko.
Parlamentin jäsen Inna Sovsun korosti äänestyksen olleen erittäin tärkeä, vaikka kyse olikin vasta ensimmäisestä käsittelystä. Ukrainassa lakiesitykset on yleensä hyväksyttävä kahdessa parlamentin käsittelyssä, ennen kuin presidentti Volodymyr Zelenskyi voi vahvistaa ne laeiksi.
– Tämä oli historiallinen päätös, vaikka kyse olikin vasta ensimmäisestä käsittelystä, Sovsun kertoi sosiaalisessa mediassa.
Ehdotettu kielto on ollut Ukrainassa kiistelty aihe. Viime kesäkuussa tehdyssä kyselyssä kaksi kolmasosaa ukrainalaisista kuitenkin kannatti Ukrainan ortodoksisen kirkon toiminnan kieltämistä.
Ukrainan ortodoksinen kirkko on vastustanut lakiesitystä ja väittänyt sen rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta, joka takaa jokaiselle oikeuden uskonnonvapauteen.
– Tämän lakiehdotuksen hyväksyminen osoittaa epäilemättä, että ihmisoikeudet ja vapaudet, joiden puolesta myös valtiomme taistelee, ovat menettämässä merkityksensä, kirkko on linjannut.