Ukraina sanoo val­lan­neen­sa vas­ta­hyök­käyk­ses­sä ke­sä­kuus­sa kah­dek­san asu­tus­kes­kus­ta

Ukrainan armeija taistelee valloittaakseen takaisin helmikuussa 2022 maahan tunkeutuneen Venäjän valtaaman alueen. Arkistokuva ukrainalaissotilaista Bahmutin lähistöllä. LEHTIKUVA/AFP
Ukrainan armeija taistelee valloittaakseen takaisin helmikuussa 2022 maahan tunkeutuneen Venäjän valtaaman alueen. Arkistokuva ukrainalaissotilaista Bahmutin lähistöllä. LEHTIKUVA/AFP

Ukraina on vallannut takaisin Venäjän joukoilta etelärintamalla Pjatyhatkyn asutuskeskuksen, ilmoitti Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar maanantaina. Paikkakunta tunnetaan rautatieristeyksenä, joten sillä on strategista merkitystä.

Maljar kertoi sosiaalisessa mediassa, että vastahyökkäyksen alkamisen jälkeen Ukraina on vapauttanut miehittäjiltä kesäkuussa kahdeksan asutuskeskusta ja yhteensä 113 neliökilometriä maa-aluetta.

Maljar sanoi myös, että Ukrainan joukot kohtaavat ankaraa vastarintaa maan itäosassa, erityisesti Bahmutissa. Venäjä valtasi kyseisen kaupungin äskettäin kuukausia kestäneiden taistelujen jälkeen.

– Venäläiset ovat siirtäneet sinne lisää yksiköitä ja lisänneet pommitusten määrää, varaministeri sanoi.

Lännen toimittamien aseiden ja hyökkäysyksiköiden kokoamisen jälkeen Ukrainan armeija taistelee valloittaakseen takaisin helmikuussa 2022 maahan tunkeutuneen Venäjän valtaaman alueen.

Venäjän mukaan Ukrainan iskuissa yli rajan haavoittui maanantaina seitsemän ihmistä. Venäjä sanoo Ukrainan iskeneen kahteen kohteeseen raja-alueilla varhain aamulla.

Haavoittumiset tapahtuivat Belgorodissa. Toinen iskujen kohde Venäjällä oli Kurskin raja-alueella.

Ukraina ja Venäjä ovat toistuvasti kiistäneet toistensa tiedot siitä, mikä taho iskuja tekee Venäjän puolelle. Ukraina on painottanut, että hyökkäyksiä tekevät Ukrainaa tukevat venäläiset ryhmät. Venäjän mukaan iskuja tekevät Ukrainan hallituksen joukot.

Uhkana ympäristökatastrofi

YK syyttää Venäjän edelleen estävän humanitaarisen avun pääsyn niille patotuhoalueille, jotka ovat sen hallinnassa. Ukrainan Kahovkan pato tuhoutui 6. kesäkuuta ja aiheutti valtavan tulvan Dneprjoen ympäristössä Hersonin alueella.

– Venäjän hallitus on tähän mennessä evännyt pyyntömme päästä alueille, jotka ovat sen tilapäisessä sotilaallisessa hallinnassa, YK:n Ukrainan humanitaarisen avun koordinaattori Denise Brown sanoi lausunnossa sunnuntaina.

– YK tekee jatkossakin kaikkensa tavoittaakseen kaikki ihmiset -- jotka tarvitsevat kiireellistä elintärkeää apua riippumatta siitä missä he ovat, Brown jatkoi ja painotti tämän koskevan myös patotuhoista kärsiviä.

Brown kehotti venäläisviranomaisia toimimaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden velvoitteiden mukaisesti.

Tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan tulvinnan vuoksi, minkä lisäksi padon tuhoutumisen on pelätty aiheuttavan valtavan ympäristökatastrofin.

Venäjän miehitysviranomaiset ovat kertoneet, että sen hallussa olevalla Dneprjoen eteläpuolisella tulva-alueella on kuollut 29 ihmistä. Ukraina on kertonut, että joen pohjoispuolisella alueella on kuollut 16 ihmistä ja 31 on yhä kateissa.

Venäjä ja Ukraina ovat syyttäneet toisiaan padon tuhoutumisesta.

Ilmoita asiavirheestä