Ukraina pyytää länsikumppaneiltaan uusia ilmapuolustusjärjestelmiä Venäjän iskettyä Dnipron kaupunkiin tällä viikolla, kertoi presidentti Volodymyr Zelenskyi viestipalvelu X:ssä perjantaina.
Zelenskyin mukaan Ukrainan puolustusministeri käy jo maan liittolaisten kanssa keskusteluja sellaisista uusista ilmapuolustusjärjestelmistä, jotka voivat suojella ihmisiä uusilta riskeiltä.
Zelenskyi on jo aiemmin vaatinut maailman johtajilta voimakasta reagointia Venäjän tekemään ohjusiskuun. Ukrainan presidentin mukaan torstainen ohjusisku oli suuri askel eteenpäin sodan mittakaavassa ja raakuudessa ja lopullinen todiste siitä, ettei Venäjä halua rauhaa.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Dnipron isku tehtiin uudella keskimatkan ohjuksella, joka on nimetty Oreshnikiksi. Putin sanoi televisioidussa tapaamisessa sotilasjohtajien kanssa perjantaina, että maan jatkaa samanlaisten aseiden testaamista sekä aloittaa niiden sarjatuotannon.
– Jatkamme näitä testejä myös taisteluolosuhteissa, riippuen Venäjälle lähetettyjen turvallisuusuhkien tilanteesta ja luonteesta, hän sanoi.
Putin ylisti ohjuksen erityistä voimaa ja väitti, ettei millään muulla maalla olisi vastaavaa ohjusteknologiaa. Hän kuitenkin myönsi, että muut valtiot kehittäisivät sellaista pian.
– Se on huomenna, vuoden tai kahden kuluttua. Mutta meillä on tämä järjestelmä nyt. Se on tärkeää, Putin sanoi.
"Yhdysvallat on ymmärtänyt varoituksen"
Putin sanoi torstaina, että Ukrainan konfliktissa on "maailmanlaajuisen" sodan piirteitä. Samalla hän totesi, ettei Venäjä sulje pois mahdollisuutta tehdä iskuja myös länsimaihin.
Venäjä ilmoitti perjantaina pitävänsä selvänä, että Yhdysvallat ymmärtää Putinin Ukrainan sotaa koskevan varoituksen.
– Meillä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Washingtonin nykyisellä hallinnolla olisi ollut mahdollisuutta tutustua ilmoitukseen ja ymmärtää sitä, sanoo Kremlin edustaja Dmitri Peskov.
Peskovin mukaan viesti oli "kattava, selvä ja looginen".
– Pääviesti on se, että länsimaiden, jotka tuottavat ohjuksia, varustavat niillä Ukrainaa ja näin ollen osallistuvat iskuihin Venäjälle, vastuuttomat päätökset ja toimet eivät voi jäädä ilman Venäjän reaktiota, Peskov sanoi.
"Eskalaatio tulee Venäjältä"
Venäjän torstainen ohjusisku sai länsimaat syyttämään Venäjää sodan tahallisesta kiihdyttämisestä. Muun muassa Saksan liittokansleri Olaf Scholz kutsui perjantaina Venäjän ohjusiskua sodan kauhistuttavaksi eskalaatioksi.
Myös Valkoisen talon mukaan Venäjä eskaloi Ukrainan sodan tilannetta jatkuvasti. Valkoisen talon torstaina antaman lausunnon mukaan Venäjä esimerkiksi toi pohjoiskorealaisia joukkoja rinnalleen taistelemaan, vaikka Yhdysvallat oli varoittanut Venäjää tästä.
– Joka käänteessä tapahtuva eskalaatio tulee Venäjältä, Valkoisen talon lehdistösihteeri Karine Jean-Pierre sanoi lausunnossaan.
Öljyä ja ohjuksia
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n Open Source Centre -tutkimusryhmän raportin ja Etelä-Korean turvallisuusviranomaisten mukaan Venäjä on antanut Pohjois-Korealle taloudellista tukea ja ilmatorjuntaohjuksia vastineeksi joukoista, joita Pohjois-Korea on lähettänyt käytettäväksi Ukrainan sodassa.
Ohjuksilla on tarkoitus vahvistaa Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin ilmatorjuntaa.
Etelä-Korean korkean turvallisuusviranomaisen Shin Won-sikin mukaan Pohjois-Korea on niin ikään jatkanut satelliittiteknologian kehitystyötä sen jälkeen kun sen edellinen satelliittilaukaisu toukokuun lopussa epäonnistui.
Venäjä on BBC:n mukaan maaliskuusta lähtien toimittanut Pohjois-Korealle suuria määriä öljyä. Edelliseen vuoteen varattuna määrä on jopa kymmenkertainen, noin miljoona tynnyriä.
YK:n pakotteet kieltävät suuret öljytoimitukset Pohjois-Korealle, koska maa kehittää ydinaseita, eikä Pohjois-Korea saa ostaa öljyä vapailta markkinoilta.
Länsimaiden mukaan Venäjälle on saapunut noin 10 000 pohjoiskorealaista sotilasta. Sotilaita on tiedustelutietojen mukaan ollut jo mukana taisteluissa Kurskin rintamalla.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Putin allekirjoittivat maidensa kumppanuussopimuksen kesäkuussa. Sopimuksen mukaan maat muun muassa tekevät yhteistyötä länsimaiden pakotteiden vastustamiseksi.