EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan Eurooppa pitää uudelleenaseistaa kiireellä. Komissio esittää asiasta suunnitelman ensi torstaina Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Hän kommentoi asiaa sunnuntaina Lontoon puolustusyhteistyökokouksen jälkeen.
Von der Leyenin mukaan uudelleenaseistaminen tarkoittaa muun muassa puolustusinvestointien pitkäaikaista lisäämistä.
– Geostrategisessa ympäristössä, jossa elämme, on varauduttava pahimpaan ja siksi tehostettava puolustusta, hän perusteli.
Ukraina tarvitsee hänen mukaansa kattavat turvatakuut.
– Eurooppalaisten on tehtävä työtä sen eteen, että Ukraina muutetaan teräspiikkisiaksi, jota miehittäjä ei pysty nielemään, Von der Leyen sanoi Britannian entisen pääministerin Boris Johnsonin parin päivän takaisia muotoiluja lainaten.
Johtajien keskusteluja Von der Leyen kutsui hyviksi ja suoriksi.
Britannia lupasi tuhansia ohjuksia
Britannian pääministeri Keir Starmer lupasi kokouksen jälkeen Ukrainalle vajaan kahden miljardin euron rahoituksen yli 5 000 ilmatorjuntaohjuksen ostoon. Hänen mukaansa ohjukset valmistetaan Belfastissa Pohjois-Irlannissa.
– Ohjukset ovat ensiarvoisen tärkeitä Ukrainan kriittisen infrastruktuurin suojelemisessa nyt ja Ukrainan vahvistamisessa rauhan aikana, kun se koittaa, Starmer sanoi.
Jo aiemmin Britannia kertoi erillisestä, liki kolmen miljardin euron arvoisesta lainasta Ukrainan puolustuksen tukemiseen.
Starmer vahvisti myös, että suunnitelmissa on koota halukkaiden maiden liittouma toimeenpanemaan Ukrainan mahdollista rauhansopimusta. Johtava rooli liittoumassa olisi Starmerin mukaan Britannialla.
Hänen mukaansa useat maat ovat osoittaneet kiinnostusta osallistua liittoumaan. Liittoumaan saattaisi tulla maita myös Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Kanada.
– Sovimme, että johtajat tapaavat pian uudelleen, Starmer kertoi.
Naton pääsihteeri Mark Rutte puolestaan sanoi odottavansa mailta lisää ilmoituksia puolustusmäärärahojen korotuksista sunnuntain kokouksen jälkeen. Hän kertoi kuulleensa kokouksessa lisää lupauksia, mutta jätti niistä kertomisen valtioille itselleen.
Hänen mukaansa Euroopan maiden on oltava valmiita auttamaan Ukrainan turvatakuissa siinä vaiheessa, kun rauhansopimus solmitaan.
Saksa kaavailee uusia puolustusinvestointeja
Saksan tulevaa hallitusta muodostavat kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit kaavailevat satojen miljardien eurojen investointeja puolustukseen ja infrastruktuuriin. Asiasta uutisoi sunnuntaina saksalainen sanomalehti Bild. Lehti siteerasi uutisessaan puolueiden neuvotteluja tuntevia lähteitä.
Lehden mukaan puolueet harkitsevat erillisten rahastojen perustamista Saksan asevoimien ja maan infrastruktuurin kunnostamisen rahoittamista varten.
Rahastot on suunniteltu liittovaltion budjetin ulkopuolisiksi hätämenoiksi, joten niitä ei rajoita Saksan perustuslakiin kirjattu velkajarru. Velkajarru rajoittaa Saksan valtiontalouden vuotuisen rakenteellisen alijäämän enintään 0,35 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Bildin mukaan molemmat puolueet harkitsevat myös velkajarrun höllentämistä.
Tusk: Ei yhteisymmärrystä jäädytetyistä varoista
Lontoon puolustusyhteistyökokouksessa ei saavutettu yhteisymmärrystä Venäjän jäädytettyjen varojen takavarikoimisesta, sanoi Puolan pääministeri Donald Tusk kokouksen jälkeen sunnuntaina.
Länsimaat ovat jäädyttäneet satojen miljardien edestä venäläisiä varoja Venäjän hyökättyä Ukrainaan runsaat kolme vuotta sitten. Valtaosa varoista on kiinni eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa valtion joukkovelkakirjoissa ja suurin osa Euroopassa.
Tuskin mukaan valtaosa kokoukseen osallistuneista johtajista oli yhtä mieltä siitä, että takavarikointi olisi hyvä idea, mutta osa heistä pelkäsi mahdollisen takavarikoinnin seurauksia yhteisvaluutta eurolle ja pankkijärjestelmälle.
– Puola ajaa sitä (takavarikkoa) hyvin voimakkaasti, mutta me emme kuulu euroalueeseen. Meidän äänemme ei ole tässä keskustelussa ratkaiseva, Tusk sanoi Guardianin mukaan.
Uutistoimisto Reutersin lähteet kertoivat runsas viikko sitten, että Venäjä voisi suostua siihen, että noin 300 miljardia dollaria sen jäädytettyjä varoja käytettäisiin Ukrainan jälleenrakennukseen osana mahdollista rauhansopimusta. Lähteiden mukaan Venäjä kuitenkin vaatii, että osa rahoista käytettäisiin Venäjän Ukrainalta valtaamilla alueilla.
Lähteiden mukaan jäädytettyjen varojen käyttö jälleenrakennukseen oli ollut esillä Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä keskusteluissa.