Ukraina käyttää noin puolet ensi vuoden budjetistaan sotilasmenoihin. Maan valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan puolustusmenoihin varataan noin 43,9 miljardia euroa, mikä on likimain puolet 86,9 miljardin euron budjetista.
Puolustusmenot pysyvät tuoreessa budjetissa likimain samoina kuin viime vuonna. Sotilasmenoihin kuluu enemmän rahaa kuin koulutukseen, sosiaalimenoihin ja terveydenhuoltoon yhteensä. Ukraina joutuu tukeutumaan voimakkaasti Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) sekä länsimaisiin tukijoihinsa pitääkseen taloutensa toiminnassa sodan aikana.
Ukrainan parlamentti äänesti budjettiesityksestä torstaina.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi aiemmin tällä viikolla, että rahaa tarvitaan sodan voittamiseen.
– Olemme nähneet, että ihmiset vaativat budjettiresurssien käyttämistä puolustuksen auttamiseen ennemmin kuin katujen päällystämiseen ja korjaamiseen. Niin tulee tehdä.
Yhdysvaltojen tuki liki loppu
Yhdysvallat on jo jakanut 96 prosenttia kaikesta tuesta, jota se on varannut Ukrainalle sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksensä viime vuoden helmikuussa. Asiasta kertoi Valkoisen talon tiedottaja John Kirby lehdistötilaisuudessa keskiviikkona Kyiv Independentin mukaan.
Tuen kokonaissumma on Kirbyn mukaan yli 60 miljardia dollaria, kun lasketaan yhteen sotilaallinen, humanitaarinen ja taloudellinen tuki.
Kirby painotti Valkoisen talon luottavan yhä siihen, että Ukraina saavuttaa tavoitteitaan puolustussodassaan Venäjää vastaan.
Yhdysvaltain Ukrainan-tuen jatkuvuus on viime aikoina näyttänyt epävarmalta, kun tukea vastustavat äänenpainot ovat voimistuneet republikaanien laitaoikeistolaisessa siivessä kongressissa. Soraäänet ovat kasvaneet sitä voimakkaammiksi, mitä pidempään Ukrainan vastahyökkäys on jatkunut ilman merkittävää läpimurtoa rintamalla.
Kongressin republikaanit ovat NBC Newsin mukaan väläyttäneet muun muassa, että Ukrainan lisärahoituksen ehtona Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään.
Ukraina tyrmää puheet neuvotteluista
Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi kommentoi viime viikolla Economist-lehdelle sotatilanteen jumiutuneen rintamalla. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiisti myöhemmin sen, että kyse olisi pattitilanteesta.
Ukrainan ja Venäjän joukkojen välinen rintama on pysynyt pääosin paikallaan vuoden päivät, vaikka molemmat osapuolet ovat yrittäneet läpimurtoa.
Vastahyökkäyksen laihaksi jääneen annin jäljiltä on liikkunut huhupuheita siitä, että kulissien takana länsiliittolaiset keskustelisivat Ukrainan kanssa neuvottelujen aloittamisesta Venäjän kanssa. Julkisuudessa Ukraina on tyrmännyt kaikki puheet neuvottelemisesta Venäjän presidentti Vladimir Putinin myötäilynä.
– Venäjän kanssa neuvottelemista kannattavat ovat joko tietämättömiä tai harhaanjohdettuja, tai sitten he ovat valinneet Venäjän puolen ja haluavat antaa Putinille hengähdystauon ennen vieläkin laajempaa hyökkäystä, sanoi Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba sosiaalisen median viestissä.
Kuleba muistutti, että Ukraina neuvotteli Venäjän kanssa yhteensä sadoissa tapaamisissa sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja käynnisti Donbassin konfliktin Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Kuleban mukaan mikään näistä neuvotteluista ei estänyt Venäjän laajaa hyökkäystä vuonna 2022.
WSJ: Venäjä hankkii myytyjä sotatarvikkeita takaisin
Ukrainassa käytävän sodan rasittama Venäjä on pyrkinyt pitkin vuotta hankkimaan takaisin ulkomailta jo kerran myymäänsä puolustusmateriaalia, kertoo Wall Street Journal. Lehden tiedot perustuvat kolmeen eri nimettömään lähteeseen, joiden kerrotaan olevan perillä tapahtumien kulusta.
Lehden lähteiden mukaan Venäjä pyysi huhtikuussa tärkeältä asiakasmaaltaan Egyptiltä takaisin helikopterien moottoreita. WSJ:n mukaan Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisin hallinto suostui ja noin 150 moottorin toimitusten odotetaan alkavan ensi kuussa.
Egyptin hallitus kieltäytyi kommentoimasta asiaa lehdelle. Egypti perääntyi aiemmin rakettikaupoista Venäjän kanssa Yhdysvaltain painostuksesta.
WSJ:n lähteiden mukaan Venäjä on neuvotellut vastaavista järjestelyistä pitkin vuotta myös Pakistanin, Valko-Venäjän ja Brasilian kanssa hankkiakseen takaisin myymiään hyökkäys- ja kuljetushelikoptereiden moottoreita. Venäjä on sodan varrella menettänyt runsain mitoin helikoptereitaan Ukrainassa.
Lähteiden mukaan Venäjä on lisäksi ohjannut vientiin Intialle ja Armenialle luvattuja ase-eriä Ukrainaan.