Maastohiihdon Keski-Euroopan kiertueeksi suunniteltu Tour de Ski on kuihdutettu täksi kaudeksi minimiin alkuperäisestä. Tourilla pinnistellään seitsemän kilpailua yhdeksässä päivässä, mutta "kiertueella" on tällä kertaa vain Toblachin ja Val di Fiemmen pysäkit Dolomiittien vuoristossa Pohjois-Italiassa.
Olympiavoittaja Vegard Ulvang ja Kansainvälisen hiihtoliiton maastohiihtopomo Jürg Capol suunnittelivat ensimmäisen kiertueen talvella 2006–07 neljään maahan ja viidelle paikkakunnalle, mutta Tour on sen jälkeen vakiintunut ensin neljän ja viime vuosina kolmen paikkakunnan urakaksi.
– Aika kaukana ollaan alkuperäisestä ideasta, nelinkertainen maailmanmestari Aino-Kaisa Saarinen sanoo nykymallista.
Olympiavoittaja Sami Jauhojärvi teilaa ratkaisun suorasukaisesti.
– Ei tämä vastaa ollenkaan alkuperäistä ajatusta, että kierrettäisiin ympäri Keski-Eurooppaa, Jauhojärvi harmittelee.
Sekä Saarinen että Jauhojärvi osallistuivat ensimmäiselle Tourille ja pääsivät kokemaan kiertueen raskaimman vaiheen. Matkustusta ja ohjelmaa on sen jälkeen kevennetty urheilijoiden sairastumisten ja poisjääntien takia.
Jyrkänne ja sakot
Jauhojärven mielestä Tourin voisi viisaasti suunnitellen järjestää useammalla paikkakunnalla.
– Useampi maa saisi edelleen olla mukana. Järkevällä logistiikalla matkustuksen kuormitus saataisiin aika paljon vähemmäksi siitä, mitä se on ollut, Jauhojärvi vakuuttaa.
Monen paikkakunnan erilaiset maastot ja matkustus lisäisivät kiertueen yllätyksellisyyttä. Ensimmäinen versio edellytti urheilijoilta vankkaa kokonaisuuden hallintaa. Jauhojärven mielestä siinä mitattiin urheilijan ammattimaisuutta, kun siirtymä toisella paikkakunnalle vei pahimmillaan yhdeksän tuntia.
Saarinen muistaa Tourin alkuvuosilta pelottavan oikoreitin vuorten yli ja viranomaisten karhukirjeet.
– Jossain Italiassa oli ihan kamala tie vuorenrinteessä. Leveys tyyliin yhdelle autolle ja kaiteen takana hirveä pudotus, Saarinen naurahtaa muistoilleen Tourin siirtymistä.
Toisella kertaa ajokkeina olivat hienot ja vauhdikkaat tila-autot. Moottoritiellä oli kiire, jotta ennätettiin säälliseen aikaan perille.
– Oli vain pakko paahtaa eteenpäin. Muistaakseni otimme sieltä useammat sakot nopeusvalvontakameroista. Tuli kirjeitä jälkikäteen, Saarinen jatkaa.
– Oli se aika hurjaa menoa, kun ehdimme seuraavalle paikkakunnalle joskus aamuyöstä kolmen aikaan.
Näkyvyys ja palkinnot
Nykyhiihtäjät tuskin ikävöivät vaihtuvia maisemia ja latuja tai vauhdikasta reissaamista.
– Nyt ohjelma on urheilijaystävällisempi, kun ei kierretä ihan hirveästi, Saarinen toteaa.
Myös Jauhojärvi on vakuuttunut, etteivät urheilijat harmittele kiertueen kuihtumista kahdelle paikkakunnalle, joiden välinen ajomatka on noin 2,5 tuntia.
– Enemmän tässä yleisö ja tv-katsojat menettävät, Jauhojärvi vahvistaa.
– Näen tämän urheilijan mutten hiihdon kehityksen kannalta hyvänä asiana.
Jauhojärven mielestä Touria voisi hiihtää Puolassa, Tshekissä, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa. Se edistäisi lajin markkinointia, mikä näkyisi lopulta myös urheilijoiden ansioissa.
– Näin urallani Tourin mahtavana uudistuksena. Se oli näkyvyyden kannalta loistava tuote ja palkintorahojen puolesta myös tienausmahdollisuus, Jauhojärvi korostaa.