Työ on osa terveen työikäisen hyvinvointia mutta työttömyysluvut jatkavat opposition riemuksi surkeaan suuntaan. Tältä ainakin näyttää eduskunnan väittelyjä seuratessa. Opposition mielestä hallituksen työllistämiskeinot ovat vääriä.
Tässä voi olla vähän perääkin, kun yritetään pakkokeinoin saada työttömät lähettelemään työhakemuksia pelkän hakemisen vuoksi. Median mukaan tehdään tarkoituksella huonoja hakemuksia, jotka eivät johda edes työpaikkahaastatteluun. Osa taas hakee työhön, johon ei ole mitään koulutusta, pätevyyttä eikä mahdollisuutta päästä.
Ay-liikekin voisi tehdä paljonkin työllisyyden ja työntekijän hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Suurin osa työttömistä on kuitenkin työhaluisia. Heillekin pakkohakeminen on turhauttavaa, kun työpaikkoja on murto-osa hakijamääriin verrattuna.
Työn tarjoajien määrä on liian pieni suhteessa työtä vailla oleviin. Tämä kertoo siitä, että yrittäminen ja työn tarjoaminen ei ole tarpeeksi houkuttelevaa. Riskit ovat yrittäjille suuremmat kuin epätodennäköisesti saavutettava hyöty.
Ratkaisu työttömyyden vähentämiseen ei siis ole hakemusten lähettämispakko. Voi jopa ajatella, että suomalainen kokee pakon kiristämisenä ja näin tämä lisää vastarintaa ja heikentää vakavaa työnhakua. Tietynlainen velvoittaminen joillekin täytyy kuitenkin olla.
Ay-liike ei ole ottanut riittävästi vastuuta työllisyydestä. Sillä olisi avaimia työllisyyden parantamiseen. Siltä puuttuu vain halu vaikuttaa työttömyyden vähentämiseen. Varsinkin SAK näyttää haluttomalta ymmärtämään yhteisiä intressejä työnantajan kanssa. Usein SAK:n toiminta näyttää enemmän politikoinnilta kuin että se yrittäisi lisätä työntekijöiden mahdollisuutta työllistyä.
Yrittäminen pitää tehdä poliittisilla päätöksillä houkuttelevammaksi ja työllistäminen yrittäjälle turvallisemmaksi.
Lait ja työehtosopimukset on tehty heikomman osapuolen suojelemisen näkökulmasta. Se on oikein. Mutta silloin, kun se alkaa haitata käytännön elämää, jota työllistäminenkin on, on ylitetty järjettömyyden raja.
On varmaa, että työttömät alkavat nopeasti työllistyä, kun työn tarjonta lisääntyy. Tämä näkyy tutkimuksista ja sen ymmärtää ilman tutkimuksiakin. Työttömyyden väheneminen tapahtuu vasta sitten, kun yleiset, myös ay-liikkeen asenteet yrittämiseen muuttuvat myönteisemmiksi.
Työn tarjoamisen houkuttelevuus on loppujen lopuksi melko yksinkertainen asia.
Meillä on varmasti kymmeniätuhansia kouluja käyneitä, ammattitaitoisia nuoria ja vähän kokeneempiakin ammattilaisia eri aloilla.
Heillä saattaa olla toisen palveluksessa työntekijänä työkokemusta ja ideoita työnsä kehittämisestä ja halua tehdä itsenäisesti luovia ratkaisuja työssään. He ymmärtävät yritystoiminnan lainalaisuudet ja ehdot. Heillä on myös oikeus hyötyä yritystoiminnastaan. He tietävät työntekijöiden olevan yrityksen arvokkainta pääomaa ja menestyksen mahdollistajia, kun heidät otetaan osalliseksi yrityksen menestykseen.
Esteitä yritystoiminnan aloittamiselle on nykyisin liikaa. Suurin riski on työntekijöiden palkkaaminen. On aloja, esimerkiksi hoiva-ala, mitä on vaikea edes aluksi toteuttaa yksin. On palkattava työntekijät jo ennen kuin on ainuttakaan varmaa maksavaa tai maksusitoumuksen omaavaa asiakasta. Vastuu on kuitenkin aina yrittäjällä.
Ay-liike vaikuttaa yrityksiin kuin omistaja tai yhtiömies, joka estää työntekijän ja työnantajan välistä yhteistä sopimista ja joustavuutta puolin ja toisin. Mitään vastuuta tällä yhtiömiehellä ei kuitenkaan ole yrityksen kannattavuudesta.
Usein ay-liikkeen kaavamaiset määräykset, kuin yhden koon sukkahousut, ovat jopa työntekijän etujen vastaisia. Joka paikassa samat joustamattomat ehdot, jotka eivät ole sopivia kenellekään.
Ay-liike pitäisikin saada tavalla tai toisella työllisyystalkoisiin mukaan, muutenkin kuin vaikeuttamaan työllistämisen mahdollisuuksia.
Ammattiliitot ovat nykyiseltä statukseltaan yleishyödyllisiä yhteisöjä. Tämä tarkoittaa muuan muassa sen vuokrabisneksen tulojen verottomuutta, toisin kuin esimerkiksi yksityisten vuokranantajien kohdalla. Tämä vääristää kilpailutilannetta. Tämä ay-liikkeen status pitäisi poistaa ja laittaa se maksamaan pääomaveroa kuten muutkin liiketoiminnan harjoittajat, jos ay-liike ei pysty/halua osoittaa vastuutaan ja yleishyödyllisyyttään myös työttömyyden poistamisessa.
Martti Saarikoski
Seinäjoki