Suomessa on nyt 62 000 lasta – 6,2 prosenttia kaikista lapsista – jotka eivät koskaan näe kotitaloutensa aikuisen lähtevän töihin.
Eurostatin tilastojen mukaan heidän määränsä on kasvanut vuoden aikana liki prosenttiyksiköllä eli noin 10 000 lapsella. Yhtä suurta suhteellista kasvua on EU-maista vain Romaniassa.
–Jos vanhemmat ovat pitkään pois palkkatyöstä, perheen lapsille seuraa muutakin kuin talousvaikeuksia ja köyhyyttä, sanoo sosiaalitieteiden yliopisto-opettaja Johanna Kallio Turun yliopistosta.
Kallio kuuluu huono-osaisuuden yleisyyttä ja sen periytymistä selvittäneeseen tutkimusryhmään.
–Lapselle voi tulla huono-osaisen identiteetti jo pienenä. Kun perheessä on toimeentulon ongelmia, esimerkiksi lapsen kouluttautuminen ei ole päällimmäinen mietittävä asia, hän sanoo.
Huono-osaisessa perheessä lapset jäävät ilman aikuisen rohkaisua ja vinkkejä.
–Esimerkiksi harjoittelu- tai kesätyöpaikat saattavat jäädä saamatta. Koulutusta ei useinkaan pidetä suuressa arvossa, Johanna Kallio sanoo.
Joka kuudennelta nuorelta aikuiselta puuttuu peruskoulun jälkeinen koulutus.
–Työttömien lapsista tulee todennäköisemmin työttömiä riippumatta siitä, onko heillä toisen asteen tutkinto.
EU-maissa köyhyyttä mitataan mitataan puutteella, jota perhe kokee esimerkiksi syömisessä, asumisessa ja laskujenmaksussa. Mittariston nimi on AROPE (At Risk of Poverty or Social Exclusion).
Yli 50 000 suomalaista lapsiperhettä ilmoittaa selviytyvänsä arjen menoista vaikeasti tai erittäin vaikeasti.
Oikaisu 25.9.2017: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että työttömissä perheissä elävien lasten määrän kasvaneen vuodessa noin prosentilla eli 10 000 lapsella. Kyseessä on prosenttiyksikön (ei prosentin) kasvu. Suomessa on kaikkiaan noin miljoona ala-ikäistä.
Sari Miettunen