TEMin mukaan helmikuun lopussa Suomessa oli yli 355 000 ihmistä ilman työtä. Heistä pitkäaikaistyöttömiä oli 102 500. Hurjia lukemia, vaikka suurempiakin lukuja 1990-luvulla nähtiin.
Vuodet 2002-2003 ja jatkuen 2006 vuodesta saakka olen työskennellyt ilman työ- tai opiskelupaikkaa olevien nuorten kanssa. Vuoteen 2008 saakka nuoret työllistyivät erilaisiin yrityksiin hyvin mm. suoraan koulun penkiltä tai erilaisten silloisen työvoimatoimiston harjoitteluiden kautta. Yrittäjät eivät koskaan valittaneet työntekijän ottamisen maksavan, vaan työllistivät. Yleensä kaikki olivat aina tyytyväisiä.
Vuoden 2008 laman jälkeen asiat ovat olleet toisin. Vienti ei vedä ja näin yrittäjät kokevat, että työntekijän ottaminenkin maksaa. Yrittäjä ottaa aina henkilökohtaisen riskin aloittaessaan yritystoiminnan, mutta jos työt loppuvat, tästä ei voi yrittäjää syyttää ja laittaa vastuuseen. Hän on riskinsä ottanut, auttanut työllistämällä työntekijää ja hänen perhettään sekä näin myös koko yhteiskuntaa.
Tuemmeko tulevaisuudessa yksinyrittäjiä esim. työllistämään ensimmäisen työntekijän vai tulemmeko tukemaan suuryrityksiä? Mielestäni jokainen yrittäjä ja sitä kautta työllistäjä, on tärkeä ja tarvitsee erilaisia tukia. Muun muassa Alv-verotuksen alarajaan on nostettava entisestään, yrittäjän sairausloma ajan omavastuu on poistettava ja yrittäjän perheenjäsenten sosiaaliturvan epäkohdat tulee tarkistaa ja korjata. Oletko mukana?
Joanna Juurakko
Eduskuntavaaliehdokas (sd)
Seinäjoki