Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaita työttömiä oli syyskuussa 259 000, mikä on 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrän kasvu hidastui elokuusta, jolloin heitä oli 53 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Syyskuussa kasvoi myös 15–74-vuotiaiden työllisten määrä, joita oli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömien määrän noususta huolimatta trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, liikahtivat varovaisesti parempaan suuntaan. Työttömyysasteen trendiluku laski syyskuussa 9,9 prosenttiin elokuun tasan kymmenestä prosentista. Samalla 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku koheni syyskuussa 75,8 prosenttiin, kun samainen luku oli elokuussa 75,7 prosenttia.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist näkee syyskuun työllisyysluvut rohkaisevina verrattuna kesäkuukausiin.
– Työttömyysaste on edelleen kestämättömän korkea, mutta vaikuttaa siltä, ettei tilanne ole aivan niin paha kuin välillä pelättiin. Yksittäinen vahva kuukausi ei silti riitä vielä kääntämään trendiä ratkaisevasti, Appelqvist sanoo sähköpostikommentissaan.
Hänen mukaansa työllisyyden nousua voi pitää jopa yllättävänä, koska suhdanteen elpyminen on ollut vähäistä.
– Yksittäisestä hyvästä tilastosta ei saa riehaantua liikaa, mutta vähintään voi sanoa, että jonkinlaista toivoa on paremman kehityksen käynnistymisestä, Appelqvist sanoo.
Positiivisia signaaleja
Myös työministeri Matias Marttinen (kok.) näkee työllisyysluvuissa työttömien määrän kasvusta huolimatta myönteisiä merkkejä.
– Työttömyys on edelleen liian korkealla tasolla, mutta toisaalta me näemme luvuista nyt myös ensimmäisiä positiivisia signaaleja, sillä työllisten määrä on nyt kääntynyt kasvuun ja näyttää siltä, että työllisten määrän kasvu ulottuu useille sektoreille, Marttinen sanoi STT:lle eduskunnassa.
Marttisen mukaan työllisten määrän kasvu antaa aihetta ainakin varovaiseen optimismiin.
– Itse yllätyin siitä, miten vahvaa työllisten määrän kasvu on ollut erityisesti yksityisellä sektorilla, Marttinen sanoi.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvussa
Työllisyystilanne parani syyskuussa miesten osalta, kun taas naisten osalta heikkeni. Työllisiä naisia oli 14 000 vähemmän viime vuoden syyskuuhun verrattuna, kun taas työllisiä miehiä oli 30 000 enemmän.
– Miesten työllisyys on kohentunut, minkä ajurina on yksityinen sektori. Toimialoista muun muassa teollisuudessa, kuljetuksessa ja varastoinnissa on näkyvissä positiivista kehitystä, ja ne ovat nimenomaan miesvaltaisia aloja, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tiedotteessa.
Myös työministeri Marttinen selittää sukupuolten eriytynyttä työllisyyskehitystä teollisuuden myönteisellä työllisyyskehityksellä ja toisaalta palvelusektorin apealla tilanteella. Naisten työttömyyden kasvua selittää Marttisen mukaan myös naisvaltaisen julkisen sektorin vaikea tilanne.
– Kun julkisen sektorin työnantajilla on rahoitus vähissä ja yhteistoimintaneuvotteluita on käyty, se välittyy nyt suoraan naisten työttömyyden kasvuun, Marttinen arvioi.
Marttisen mukaan julkiselle sektorille on kuitenkin parempaa luvassa.
– Erityisesti sote-sektorin osalta me tiedämme sen, että työvoiman tarve tulee olemaan tulevina vuosina todella kova, eli osaajille on valtava tarve. Vaikka nyt tällä hetkellä myös sote-sektorilla työttömyys kasvaa, on aivan päivänselvä asia, että alalle tarvitaan paljon osaajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja muita sote-alan ammattilaisia, Marttinen arvioi.
Ei nopeaa käännettä pitkäaikaistyöttömyyteen
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 32 300 ihmisellä verrattuna vuotta aiempaan. Keha-keskuksen mukaan pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli syyskuussa 131 000. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 63 800.
Keskuskauppakamarin Appelqvistin mukaan syyskuun työmarkkinatilannetta kuvaa vahva polarisaatio.
– Työvoiman kysyntä ei kokonaisuudessaan ole vielä riittävän voimakasta, että nopeaa käännettä pitkäaikaistyöttömyyteen olisi luvassa, hän sanoo.
