Helsingin työttömien yhdistyksen toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantolan mukaan perustulomalli voisi vaan kurjistaa osan pienituloisten tilannetta. Samaa mieltä on Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Jukka Haapakoski.
Molemmat pitävät myös mahdollisena, että etenkin nuoria perustulo voi passivoida.
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä ja tutkimusjohtaja Olli Kangas puhuivat perustulon puolesta lauantaina lehdissä julkaistussa Lännen Median haastattelussa. Kankaan mukaan täysi perustulo voisi olla 800 euroa kuukaudessa tai osittainen perustulo 550 euroa kuukaudessa. Täydessä perustulossa ei olisi juuri muita perusturvaetuuksia.
– Käytännössähän tukitaso alenisi jonkin verran, jos perustulo korvaisi muut tuet, Haapakoski sanoo.
– Hyöty tulee siitä, että siihen päälle saa, mitä pystyy työkeikoilla tienaamaan sen perustulon päälle. Se taas tietenkin on siitä kiinni, miten niitä keikkoja on tarjolla. Eli syntyykö tarvittavassa määrin lyhyitä työsuhteita?
Kantolankaan mukaan perustulo tuskin ratkaisisi työn vastaanottamista.
– Kysymys on tällä hetkellä siitä, että meillä ei ole tarpeeksi työpaikkoja. Kaikkein paras ratkaisu olisi, että työllisyyteen käytettäisiin enemmän rahaa.
Hyssälä sanoi Lännen Median haastattelussa, että aika on muuttunut siitä, kun sosiaaliturvaa annettiin passiivisesti kotiin. Hyssälän mukaan ihmisen pitää elättää itsensä joko koko- tai osa-aikaisella työllä, jos hän on terve ja työkykyinen.
Anna-Maria Kantolaa suututtaa, että yleisemminkin puheissa on piilosyyllistämistä tyyliin "olisi helpompi hakeutua töihin."
– Meillä on paljon työttömiä, jotka kyllä kovasti hakevat töitä ja käyvät haastatteluissa. Mutta töitä vain ei ole, vaikka on koulutettujakin työnhakijoita.
Nykyisin työtön saa ansaita työtuloilla 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa hänen tukiinsa. Puhutaan suojaosasta. Kantolan mukaan voisi olla järkevää, että suojaosa määriteltäisiinkin vuositulojen, eikä kuukausitulojen mukaan.
– Meillä on paljon kausitöitä, jotka ajoittuvat tiettyyn vuodenaikaan.
Kantolan ja Haapakosken mukaan perustuloa voidaan kyllä kokeilla. Haapakosken mukaan silloin pitää antaa myös mahdollisuus kieltäytyä perustulokokeilusta, koska perustulo kohtelee eri ryhmiä epätasa-arvoisesti.
– Opiskelijat tai yksityisyrittäjätkin voisivat varmaan mielellään osallistua kokeiluun. Mutta niiden, joiden tukitaso pienenee, ei olisi pakko osallistua kokeiluun.
Haapakosken mukaan se tietysti vääristää kokeilun tutkimustuloksia, koska siihen osallistuisivat enemmän ne, jotka hyötyvät kokeilusta.
– Jotkut pitempään työttömänä olleet tarvitsevat tukea, jotta saavat aikaiseksi lähteä kotoa töitten perään. Raha ei näissä tapauksissa ole välttämättä se olennaisin kannustin.
HANNAMARI AHONEN / LÄNNEN MEDIA