Työttömiä oli huhtikuussa 41 000 enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa ja työllisiä 17 000 vähemmän, kertoo Tilastokeskus.
20–64-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyysasteen trendiluku oli 77,1, Trendiluku on ollut laskussa ja oli viime vuoden huhtikuussa 78,4 prosenttia.
Työttömyysasteen trendiluku oli 15–74-vuotiaiden ikäryhmässä 8,2 prosenttia. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kaikkiaan 263 000. Heistä miehiä oli 157 000 ja naisia 105 000.
Työllisiä miehiä oli huhtikuussa saman verran kuin vuosi sitten, mutta työllisten naisten määrä laski 18 000:lla. Samalla työttömien miesten määrä nousi. Miesten työttömyysaste oli 10,6 prosenttia, 2,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 7,7 eli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pitkäaikaistyöttömien ja lomautettujen määrä kasvoi
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi, että pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden työttöminä olleita oli huhtikuussa 92 300, eli 7 700 enemmän kuin vuosi sitten. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 97 600, eli 5 100 enemmän kuin viime vuonna.
Lomautettuja oli huhtikuun lopussa 37 700, yli 13 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 27 400 henkilöä, 8 400 enemmän kuin vuosi sitten huhtikuussa. Maaliskuuhun verrattuna kokoaikaisesti lomautettujen määrä kuitenkin laski 6 400:lla.
Maahanmuutto kannattelee työllisyyttä
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan tilastot kertovat siitä, että työttömyyden nousu on enenevässä määrin muodostumassa ongelmaksi.
– Samalla työmarkkinoille on kuitenkin onnistuttu saamaan lisää työvoimaa, mikä on pitänyt työllisyyttä siedettävällä tasolla laskusuhdanteesta huolimatta. Yksi Suomen talouden harvoista valopilkuista on ollut korkea työperäisen maahanmuuton taso, mikä on tukenut työvoiman kasvua ja auttanut välttämään isompaa katastrofia työttömyyden lisääntymisestä huolimatta, Appelqvist analysoi.
Työmarkkinoiden tilanne on erikoinen, kun työllisyysaste pysyy korkealla vaikka työttömyys nousee rajusti.
– Osittain on kyse siitä, että työttömyys on juuri nyt vahvasti sukupuolittunutta. Työttömät tulevat suhdanneherkiltä miesvaltaisilta toimialoilta, kuten rakentamisesta ja teollisuudesta. Sen sijaan palvelualoilla ja julkisella sektorilla tilanne on edelleen melko normaali, Appelqvist summaa.
Pitkäaikaistyöttömyys on jämähtänyt korkealle tasolle, eikä ole laskenut puoleentoista vuoteen, Appelqvist toteaa.
– Korkealle nouseva työttömyys on aina iso ongelma. Työttömyys sulaa Suomessa yleensä varsin hitaasti. Eli kun työttömyysaste kerran pääsee kohoamaan, ovat vaikutukset pitkäkestoisia. Samalla kasvaa riski siitä, että ihmiset syrjäytyvät kokonaan työmarkkinoilta.
Rakennusalan ahdinko kasvattaa työttömyyttä
Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom arvioi, että työttömyyden kasvua ajaa pääasiassa rakennussektorin ahdinko. Tämä selittää myös sitä, että miesten työttömyys nousee nopeammin kuin naisilla. Tilanne näyttää pysyvän heikkona edelleen.
– Alan käänteestä parempaan ei ole vielä selkeitä merkkejä, joten työmarkkinakin jatkanee heikkenemistään. Rakentaminen reagoi muuhun talouteen verrattuna viiveellä, joten viime aikojen lupaavat positiiviset talousuutiset eivät ainakaan vielä muuta alan tilannekuvaa, Ohlsbom sanoo tiedotteessa.
Talouden suunnan muuttumista voidaan Ohlsbomin mukaan odottaa parhaassa tapauksessa kesän aikana, tai viimeistään ensi vuoden puolella. Työmarkkinoilla käännettä saadaan vielä odottaa, sillä ensin on luvassa heikompia aikoja.
– Käännettä vauhdittava piristysruiske saadaan Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen laskun muodossa. Työmarkkinoiden trendit kääntyvät kuitenkin hitaasti. Myös julkisella sektorilla nähdään muutosneuvotteluita ja irtisanomisia hallituksen tekemien leikkausten seurauksena eli ennen parempia aikoja työmarkkinoilla on vielä odotettavissa lisää heikkenemistä, Ohlsbom ennakoi.
Samaan johtopäätökseen päätyi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk.
– Talouden selkeästä käänteestä ei ainakaan näissä työllisyysluvuissa näy vielä merkkejä. Toisaalta työmarkkinat reagoivat aina viiveellä, joten työllisyyden paraneminen nähtäisiin joka tapauksessa vasta jonkun ajan kuluttua talouskasvun alkamisesta, Busk toteaa tiedotteessa.