Keskussairaaloiden määrää on karsittava selvästi, jotta osaajat riittävät tulevina vuosina. Tähän lopputulemaan päätyi sairaalaverkoston tulevaisuutta puntaroitunut työryhmä selvityksessään. Hallituksen on määrä käyttää selvitystä pohjana, kun se kevään aikana aloittaa poliittisen väännön tulenarasta aiheesta.
– Tiedossamme on, että tämä ei poliittisesti tule olemaan millään tavalla helppo asia, totesi lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) tiedotustilaisuudessa torstaina. Hän on työryhmän varapuheenjohtaja.
Ministeriöiden virkamiesten lisäksi työryhmässä ja sen ohjausryhmässä oli jäseniä kaikilta hyvinvointialueilta.
Työryhmän puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen tarkensi, että työryhmä ei ehdota sairaaloiden lakkauttamista, vaan tehtävät ja profiili muuttuisivat osassa nykyisiä keskussairaaloita.
Tärkeintä on hänen mukaansa turvata peruspalvelut, jolloin työvoimaa runsaasti syövän ympärivuorokautisen päivystyksen tarve vähenee.
– Jos emme tee mitään, olemme työryhmän näkemyksen mukaan suuremmissa vaikeuksissa hoidon saatavuuden, saavutettavuuden, laadun ja potilasturvallisuuden kanssa kuin että teemme jonkun näköisen uudistuksen.
Yksi ympärivuorokautisesti päivystävä alueella
Työryhmä ehdottaa, että Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä 5-8 ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa viiden yliopistollisen keskussairaalan lisäksi. Keskussairaalat palvelisivat yhdessä yliopistosairaaloiden kanssa koko väestöä.
Nykyisin keskussairaaloita on toistakymmentä. Osa niistä muuttuisi siirtymäajalla vuodesta 2026 lähtien niin sanotuiksi akuuttisairaaloiksi, joissa ei olisi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta, synnytyksiä eikä tehohoitoa.
Ajatuksena on, että jatkossa jokaisella hyvinvointialueella on vain yksi ympärivuorokautisesti päivystävä sairaala, joko yliopistollinen sairaala, keskussairaala tai akuuttisairaala.
– Suomessa on nykyisin viisi ympärivuorokautisesti yhteispäivystävää sairaalaa, jota ylläpitävällä hyvinvointialueella on myös joko yliopistollinen sairaala tai keskussairaala. Tällaisten sairaaloiden operatiivisen ympärivuorokautisen päivystystoiminnan ja päivystystä edellyttävän kirurgisen toiminnan siirtäminen isompaan sairaalaan on perusteltua, raportissa todetaan.
Vaakalaudalla ovat ainakin Länsi-Pohjan sairaala Kemissä, Oulaskankaan sairaala Oulaisissa sekä Valkeakosken, Savonlinnan ja Salon sairaalat, jotka toimivat tällä hetkellä määräaikaisella poikkeusluvalla.
Ohjausryhmän puheenjohtaja, STM:n osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom toteaa, että hallitus on jo hallitusohjelmassa päättänyt olla myöntämättä niille rahoitusta 1. tammikuuta 2026 jälkeen.
– Se on hallituksen tahtotila toistaiseksi ainakin, jollei mitään muuta päätetä, hän sanoo STT:lle.
Ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys puolestaan säilyisi vain Ivalossa ja Kuusamossa pitkien etäisyyksien takia.
Digiklinikat voivat vaikuttaa määrään
Ehdotus keskussairaaloiden lukumäärästä perustuu Virolaisen mukaan arvioon siitä, minkä verran Suomessa on tulevaisuudessa työvoimaa käytettävissä ja minkä verran päivystyspalveluita, jotka syövät runsaasti työvoimaa.
Lukumäärään vaikuttaa vielä muun muassa, kuinka paljon digiklinikoita pystytään käyttämään.
Työryhmä jätti laajempien vaikutusarvioiden tekemisen ja keskussairaaloiden valintaperusteiden määrittelemisen siihen vaiheeseen, kun lakiesityksiä valmistellaan.
"Tehty ilman nykytilanteen syvällisempää analyysia"
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) kommentoi Ylelle, että työryhmän esitys keskussairaaloiden vähentämisestä on tehty täysin ilman nykytilanteen syvällisempää analyysia ja eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja. Juuson mukaan vasta niiden jälkeen tehdään linjaukset siitä, millä tavalla asiassa edetään poliittisesti.
– Nyt ei kannata vetää hätäisiä johtopäätöksiä sairaalaverkon tulevaisuudesta, hän kirjoitti sähköpostitse Ylelle.
Myös STT pyysi ministerin kommenttia, mutta hänen sanottiin olevan virkamatkalla.
Torniolainen Juuso on vastustanut Kemin Länsi-Pohjan keskussairaalan lakkauttamista. Myös ministerinä hän on sanonut, että sairaaloita ei suljeta.
Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden erillisrahoituksesta luovutaan vuoden 2026 alusta.
Työryhmän torstaina julkaisema ehdotus sairaalaverkoston tulevaisuudesta ei sellaisenaan maistunut kaikille selvitystyötä seuranneen ohjausryhmän jäsenillekään. Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtajat jättivät raporttiin eriävän näkemyksen. He eivät allekirjoita sitä, että ehdotetut sairaaloiden lukumäärät automaattisesti johtaisivat henkilöstön saatavuuden parantumiseen tai taloudellisesti suotuisampaan kehitykseen.
Selvitystyöryhmäänkin jäi eriävä näkemys, jonka mukaan Lapin hyvinvointialueelle tulisi antaa mahdollisuus ylläpitää myös toista korkeintaan akuuttisairaalatasoista sairaalaa keskussairaalan tai yhden akuuttisairaalan lisäksi.
Oppositiosta heti kritiikkiä
Oppositiopoliitikot nousivat takajaloilleen ehdotusten tultua julki. SDP:n Johan Kvarnström vaati tiedotteella, että hallituksen on kannettava vastuunsa ja hylättävä työryhmän ehdotus päivystävien sairaaloiden rajusta vähentämisestä.
Keskustan kansanedustajat Vesa Kallio, Hanna Kosonen ja Katri Kulmuni pitävät ehdotusta Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueille terveysturvallisesti vaarallisena.
Heidän mukaansa se tarkoittaisi Savonlinnan ja Kemin ympärivuorokautisen päivystyksen loppumista ja Kemin sekä Mikkelin sairaaloiden synnytysten loppumista.
– Kokonaan näyttää unohtuneen Suomen maantiede sekä se, että oikea vastaus kaikkeen ei ole keskittäminen, kansanedustajat kritisoivat.
Vasemmistoliiton Laura Meriluoto arvioi, että synnytyssairaaloiden lakkauttaminen uhkaa lasten ja synnyttäjien terveyttä, kun sairaalan ulkopuolella tapahtuvat synnytykset lisääntyvät.