Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asettama virkamiestyöryhmä ehdottaa täyskieltoa tiettyjen valtioiden kansalaisten kiinteistöhankinnoille Suomessa. Työryhmän mietinnön valmistumisesta kertoo puolustusministeriö.
Viime vuoden lopulla perustetun työryhmän tarkoituksena on ollut arvioida Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa kiinteistökaupan täyskieltoa ja valmistella ehdotus sen toteuttavaksi lainsäädännöksi. Toimeksiannon taustalla on ollut turvallisuustilanteen kiristyminen sekä kiinteistöomistusten mahdollinen rooli vihamielisessä vaikuttamisessa Suomea vastaan.
Työryhmä esittää, ettei kiinteistön hankintaan myönnettäisi lupaa henkilöille, joiden kansalaisuusvaltion EU on todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta, itsenäisyyttä ja suvereniteettia ja joiden kansalaisuusvaltio muodostaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle turvallisuusuhkan.
Mahdollisessa laissa tarkoitettu valtio määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lainsäädäntöhankkeen puheenjohtaja, vanhempi hallitussihteeri Kosti Honkanen puolustusministeriöstä kertoo, että tulevaisuudessa lakia olisi mahdollista käyttää myös uusia uhkia vastaan, mikäli laissa mainitut ehdot kielloille täyttyisivät.
– Tarkoituksena on ollut saada tiettyä joustavuutta niin, että laki olisi monikäyttöisempi, jos vastaava tilanne tulisi tulevaisuudessa vastaan, Honkanen sanoo.
Päätökset lakihankkeen jatkotoimista tehdään myöhemmin. Honkasen mukaan mitään sovittua aikataulua jatkolle ei ole vielä päätetty.
– Katsotaan, mihin lopputulokseen ministeri päätyy, Honkanen sanoo.
Vaikuttaisi noin 20 000 ihmiseen
Mietinnössä ehdotettuun kieltoon sisältyisi poikkeus henkilöille, joilla on pysyvä oleskelulupa Suomeen tai Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa. Näihin henkilöihin sovellettaisiin voimassaolevaa lupalakia.
Kielto ei koskisi myöskään Suomen ja jonkin toisen valtion kaksoiskansalaisia.
Työryhmän esitys ei vaikuttaisi oikeuteen vuokrata kiinteistöä tai hankkia sellaista tilapäiseen käyttöön.
Mietinnön mukaan nykytilanteen perusteella rajoitus kohdistuisi todennäköisesti Venäjän kansalaisiin.
– Rajoitus vaikuttaisi näin ollen noin 20 000:een Suomessa ilman pysyvää oleskelulupaa olevaan Venäjän kansalaiseen, mietinnössä todetaan.
Hanke liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin tarkastella EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa ja -hallintaa koskevan sääntelyn riittävyyttä.
Hallitus selvittää myös mahdollisuuksia jälkikäteiseen puuttumiseen ja kontrolliin sellaisen omaisuuden osalta, joka on turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeistä.
Viranomaisvalvonta voisi vaikeutua
Mietinnön mukaan kesän 2023 maahantulorajoitukset ovat käytännössä lopettaneet Venäjällä asuvien Venäjän kansalaisten kiinteistökaupat Suomessa.
Valtaosa kiinteistökaupoista on tätä nykyä Suomessa asuvien Venäjän kansalaisten ja Suomeen perustettujen yritysten tekemiä. Kaupat ovat vaatineet mietinnön mukaan puolustusministeriöltä enemmän omistajien taustojen ja taustayhteyksien selvittämistä.
Työryhmän mietinnössä arvioidaan, että ehdotetun lainsäädännön myötä vuokraamistoiminta sekä bulvaanien kautta toimiminen voisi mahdollisesti lisääntyä. Tällöin omistusjärjestelyt saattaisivat monimutkaistua ja läpinäkyvyys vähentyä, mikä vaikeuttaisi viranomaisvalvontaa ja lisäisi resurssitarpeita valvontaan.
– Resurssikysymykseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka aktiivista kiinteistönhankinnan kiellon piirissä olevan valtion kansalaisten ja yhteisöjen kiinteistönhankinta on, mietinnössä todetaan.
Honkasen mukaan on vaikea arvioida sitä, kuinka paljon lupalainsäädännön kiertäminen lisääntyisi edellä mainituilla tavoilla mahdollisen lain voimaantulon myötä. Honkanen sanoo, että vuokraamistoiminta ja bulvaanit ovat kuitenkin yksi tapa kiertää sääntelyä, mikä on tunnistettu muissakin yhteyksissä.
– Siihenkin varmaan tullaan puuttumaan tulevaisuudessa. Suorat kiinteistökaupat rajan takaa ovat käytännössä jo täysin estyneet, kun rahan liikuttaminen on jo niin vaikeaa, Honkanen sanoo.
Tietyn valtion kansalaisiin kohdistuva kielto asettaisi tietyn väestöryhmän osan eriarvoiseen asemaan suhteessa muuhun väestöön ja muiden maiden kansalaisiin, mikä voi aiheuttaa levottomuutta ja vastakkainasettelua, mietinnössä todetaan.
Työryhmä toteaa myös, että kansalaisuuden perusteella toteutettava kiinteistökauppakielto olisi EU-maiden keskuudessa poikkeuksellinen toimi.