Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä alkaa pohtia uuden tukijärjestelmän perustamista uusiutuvalle energialle. Työryhmä asetettiin tehtäväänsä tänään ja sen on määrä laatia ehdotuksensa ensi huhtikuun loppuun mennessä.
Uutta tukijärjestelmää tarvitaan, jotta Suomi saavuttaisi päästötavoitteensa. Hallitus on ottanut tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin ensi vuosikymmenen aikana.
– Ei ole varmaan realistista, että siihen päästäisiin ilman tukia tai muita edistämistoimia, sanoo työryhmän varapuheenjohtaja, ylitarkastaja Bettina Lemström TEM:stä.
Tukemisen vaihtoehtona olisi verottaa fossiilisia energianlähteitä nykyistä voimakkaammin, tai luottaa siihen, että EU saa valuvioistaan kärsivän päästökaupan nopeasti raiteilleen.
Tuista halutaan nykyistä kustannustehokkaampia ja teknologianeutraaleja. Hiilidioksidipäästöiltään vähäinen ydinvoima jää kuitenkin tukien ulkopuolelle, koska se ei ole uusiutuvaa energiaa.
Työryhmä arvioi, onko uusiutuvan energian tuki jatkossa parasta rakentaa investointituen, tuotantotuen vai vihreiden sertifikaattien mallin pohjalle. Työryhmän ehdotus voi olla myös näiden mallien yhdistelmä.
Uusiutuvalle energialle maksetaan jo nyt Suomessa tuotantotukea pääasiassa tuulivoimaloiden syöttötariffin kautta. Investointitukia myönnetään muun muassa energiahankkeille, joilla kokeillaan uutta tekniikkaa.
Vihreitä sertifikaatteja käytetään Ruotsissa, missä sähköntuottajat on velvoitettu hankkimaan niitä tietty määrä. Sertifikaatti on todistus siitä, että tietty määrä sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä.
Uudella tukijärjestelmällä on tarkoitus lisätä päästötöntä, uusiutuvaa energiaa isoissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa sekä sähkön erillistuotannossa. Molempien investointeihin on liittynyt viime aikoina huolia sähkön alhaiseksi painuneen tuottajahinnan takia.
Alhaisen hinnan takia sähkön erillistuotannossa on poistettu käytöstä isoja voimalaitoksia, joita on käytetty huippukulutuksen aikana. Se on lisännyt riskiä tehopulasta, joka voi iskeä, jos kovien pakkasten aikaan joku iso sähköntuotantoyksikkö vikaantuu, tai ulkomailta ei ole syystä tai toisesta tuontisähköä tarjolla.
Alalla on esitetty huolia myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuudesta. Näitä voimalaitoksia käytetään muun muassa kaukolämmön tuotannossa. Pelkona on, että uudet investoinnit tehdään pelkästään lämmöntuotantoon, mikä vähentäisi energiatehokkuutta ja Suomen omavaraisuutta sähkön suhteen.
HENRIPEKKA KALLIO/LÄNNEN MEDIA
