Työttömien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut huolestuttavasti. Hallituksen budjettiesityksessä taloutta yritetään kyllä kammeta paremmalle uralle, mutta juuri heikko työllisyyskehitys pienentää verokertymää ja heikompiosaisiin kohdistuvat etuusleikkaukset syövät ostovoimaa. Työttömyysmenot ovat yli viisi miljardia euroa eli osapuilleen saman verran kuin ensi vuonna otamme lisävelkaa; kestämätön yhtälö.
Kristillisdemokraatit ovat esittäneet, että jo ensi vuonna sallittaisiin 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen. Työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa. Lisäksi ajallinen rajaus viimeiseen 100 päivään ei aiheuttaisi kilpailun vääristymää yritysten välillä. Hallitus sen sijaa esittää ansiosidonnaisen lyhentämistä, joka ei toimi työllistymisen kannustimena vaikeilla työttömyysalueilla.
Toinen keskeinen keino työttömyyden vähentämiseen on työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen kannustinloukkujen purkaminen. Ensi vuoden alusta hallitus toteuttaa ns. osittaisen perustulokokeilun, jossa 2000 työttömälle maksetaan 560 euroa kuussa eikä se vähennä syyperusteista sosiaaliturvaa. Seurantatutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, edistääkö perustulo työllistymistä.
Mallin ongelma on sama kuin useissa muissakin perustulokokeiluissa; se siirtää kannustinloukut uuteen paikkaan, mutta ei pura niitä. Esimerkiksi työttömälle yksinhuoltajalle, jolla on päiväkoti-ikäisiä lapsia, palkkatulon lisäys ei välttämättä kata päivähoitomaksujen kallistumista, asumistuen pienentymistä ja työmatkakulujen kasvua. On järjetöntä, että olemme rakentaneet sosiaaliturvaviidakon, jossa ihmisen elämäntilanne voi huonontua töitä tekemällä. Lisäksi mallin kustannukset koko väestölle toteutettuna olisivat noin 15 miljardia, joka nostaisi keskituloisten nettoveroastetta kestämättömästi.
Kristillisdemokraateissa aloimme vuosi sitten pohtia, mitä kannustinloukuille pitää oikeasti tehdä. Pohdinnan seurauksena syntyi KD:n malli kannustavasta perusturvasta. Kannustavassa perusturvassa nykyiset tuet koordinoidaan palkan ja verotuksen kanssa ja yhdistetään yhdeksi tueksi, joka määräytyy kotitalouden tilanteen mukaan ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa. Malli on sovellus Iso-Britanniassa käytössä olleesta ja laajennettavasta Universal Credit-mallista. Sen sekä negatiivisen tuloveron kokeileminen olisi edellyttänyt Kelan ja verottajan tiedot yhdistävän tulorekisterin olemassaoloa. Olemmekin vedonneet hallitukseen, että 20 miljoonan euron tehoton kokeilu siirrettäisiin, kunnes tekeillä oleva tulorekisteri saadaan valmiiksi ja paras malli voitaisiin toteuttaa.
Myös ns. perinteinen työvoimapolitiikka kaipaa uudistusta. Kuntien vastuita vaikeammin työllistyvien aktivoinnissa on lisätty tämän vuoden alusta. Sen sijaan kunnille ei ole annettu välineitä eikä resursseja vaikeimmin työllistyvien aktivointiin. Pelkkä sakkojen maksaminen ei kuntia tässä asiassa kiritä.
Sari Essayah
Kirjoittaja on kansanedustaja ja kristillis- demokraattien puheenjohtaja.