Työnantajapuolen edustajat ihmettelevät ay-vaikuttajien halukkuutta vastata lakolla tai palkkasodalla, jos hallitus ei peru pakkolakiesityksiään.
Lännen Median työmarkkinakyselyn mukaan peräti 80 prosenttia ay-vaikuttajista on valmiina palkkasotaan, jos syksyllä 2016 käydään liittokohtainen neuvottelukierros ja pakkolait ovat silloin voimassa.
Ay-vaikuttajilta kysyttiin, näin:
"Jos työmarkkinoilla käydään syksyllä 2016 liittokohtainen neuvottelukierros ja pakkolait ovat silloin voimassa, pitääkö ammattiliittonne (tai keskusjärjestönne jäsenten) mielestänne vaatia palkankorotuksia, jotka merkittäviltä osin kompensoivat pakkolakien työntekijöille tuottamat ansionmenetykset?"
205 vastaajasta peräti 80 prosenttia on sitä mieltä, että palkankorotuksia pitää vaatia. Vain 12,68 prosenttia oli eri mieltä.
Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe korostaa Suomen noin 15 prosentin takamatkaa kilpailukyvyssä. Varpen mielestä Suomessa ei ole mitään mahdollisuuksia palkankorotuksiin – saati varaa lakkoiluun.
– Tarvitsemme yhteistä sitoutumista Suomen kilpailukyvyn puolesta ja vakaata toimintaympäristöä. Tässä tilanteessa, jossa Suomi on, tarvitaan vastuullisuutta ja vastuunkantoa tulevaisuudesta.
Varpe muistuttaa, että hallituksen pakkolakiesityksessä on kyse siitä, että Suomen kilpailukyky saataisiin kuntoon, vienti vetämään ja sitä kautta maahan lisää uusia työpaikkoja ja kasvua.
– Kompensaatiokeskusteluihin ei ole varaa, ja toivottavasti tulevat neuvottelut käydään hyvässä hengessä.
Noin 1 600 jäsenyritystä edustavan Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen on samaa mieltä siitä, ettei Suomen talouden ongelmia ratkaista lakkoilemalla tai tuntuvia palkankorotusvaatimuksia esittämällä.
– Viime päivien uutiset vientikehityksestä ja talouskehityksestä kertovat, että Suomen taloustilanne on kriittinen.
Inkeroinen sanoo, että Suomen talous on taantumassa, vienti ei vedä ja kustannuskilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on menetetty 15 prosenttia vuoden 2008 jälkeen.
– Se on talouden toimintaympäristö, jossa työmarkkinapolitiikkaa ja myös hallituksen politiikkaa tässä maassa tehdään.
Inkeroinen sanoo, että pakkolakipaketti ratkaisi vain pienen osan Suomen kilpailukykyongelmista.
– Noin kolmanneksen. Ongelma on 15 prosenttia, ja hallituksen esitykset täyttäisivät siitä noin kolmanneksen.
– Meidän pitää pystyä alakohtaisissa neuvotteluissa kaikilla toimialoilla tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka edelleen kurovat umpeen Suomen kustannuskilpailukykyongelmaa.
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan mukaan hallitusta pitäisi kiittää sen ripeistä otteista ja kustannuskilpailukykyongelman tunnistamisesta.
– Ja pahoittelut maan hallitukselle siitä, että työmarkkinajärjestöt eivät ole useista yrityksistä huolimatta onnistuneet auttamaan hallitusta, vaan ainoaksi tieksi näyttää jäävän se, että hallitus joutuu tekemään työn yksin, Inkeroinen viittaa pakkolakeihin.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toivoo, että työmarkkinaosapuolet saisivat rauhassa hakea ratkaisua kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi.
– Nämä kyselyt ovat siinä mielessä vaarallisia, että ne helposti provosoivat osapuolet sellaisiin kannanottoihin ja toimenpiteisiin, jotka vievät tätä sopimisen kulttuuria huonompaan suuntaan.
Yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kariutuneet jo useita kertoja, mutta Pipatti uskoo, että työmarkkinajärjestöt käynnistävät vielä yhden kierroksen. Osapuolien saaminen samaan neuvottelupöytään vaatii Pipatin mukaan ainakin tilannekuvan hyväksymisen.
– Jos me ei mitään tehdä, se kostautuu erittäin korkeana työttömyytenä.
Pipatti sanoo, että palkankorotuksiin ei olisi varaa, sillä palkat ovat hänen mukaansa jo nyt vähintään kymmenen prosenttia liian korkeita.
– Jos kustannukset ulosmitataan heti kättelyssä liittokierroksella, niin häviäjiä ovat työelämän ulkopuolelle tippuvat työttömät.
– Kilpailijamaihin verrattuna meillä on liian korkea kustannustaso. Siihen kun laitetaan vielä liittokierroksen ylimääräiset korotukset, aukko kilpailijamaihin kasvaa suuremmaksi. Silloin suomalaiset eivät pysty myymään koneita, laitteita, raaka-aineita, materiaaleja sitäkään vähää, mitä tähän mennessä. Lopputulemana on se, että kun yritykset eivät pärjää, sieltä tulee lomautuksia ja irtisanomisia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK kieltäytyi kommentoimasta aihetta.
JUHA VAINIO
HELSINKI